Noahin arvostelu: Maskuliininen kokonaisuus, hyvä pään sivuprofiili, kuono-osa voisi olla täyteläisempi. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Toivoisin hieman korkemmat raajat ja suoremman selkälinjan. Sopiva luusto. Oikean mallinen hieman pitkä runko. Kaunis karva. Turhan korkea häntä liikkeessä. Erinomainen luonne. Liikkuu hieman leveästi edestä muuten hyvin.
Sinin arvostelu: Erittäin narttumainen kokonaisuus, oikealinjainen hieman kevyt pää. Silmät voisivat olla hieman tummemmat. Riittävästi kulmautunut edestä ja takaa. Kokoon sopiva luusto. Toivoisin hieman korkeammat raajat. Hyvä runko. Kaunis karva. Hyvä luonne. Saisi liikkua takaa pidemmällä ja suoremmalla askeleella, hieman leveä edestä.
Että sellaiset. Ei ole mitenkään huonot arvostelut ja onhan ne ihan asialliset hyvine juttuineen ja koiren puutteineen. Noahin selkälinja on kuten emällään vähän S:n mallinen. Olen itse kovasti miettinyt tuota selän rakennetta ja sen toiminnallisuutta. Rosa ja Teddy on melko suora selkäisiä ja ne on mun mielestä hyvin jäykkiä koiria kaikin tavoin. Sitä on vaikea kuvailla, mutta sen näkee eron kun seuraa noiden omien koirien liikkumista luonnossa, niiden juostessa ja kurvaillessa. Sinin, Poppyn ja Noahin selkälinjat on kuten sanottu vähän S:n mallisia ja varsinkin Poppy ja Noah on erittäin kissamaisen elastisia koiria. Poppy esimerkiksi agilityssä saattaa kääntyä tiukemmin kun meidän treeniryhmän bortsut. Tiedä sitten mikä on oikein, mutta ainakin omaan silmään niiden tyyli liikkua miellyttää. Toki Rosa ja Teddy on ehdotomasti tyylikkäämpiä kehässä seistessään. Ja yllättävän lujaan niiden tappijaloillakin pääsee. ;D
Heti kun pääsin Sinin kanssa kehästä, niin pakkasin äkkiä tavarat kasaan ja lähdin ajelemaan kotiin päin, koska Lotta perheineen oli matkalla meille. Teimme treffit matkan varrelle ja ajelimme yhtä matkaa meille kotiin. Eilinen ilta kului pentuja seuratessa ja niille näytettiin riistaa, damia, kanipalloa ja siipiä. Katsoimme kuinka ne toimivat. Lotta oli ennakkoon tykästynyt liilaan ja mustaan urokseen ja testauksen perusteella päätyi mustaan, vaikkakin molemmat tekivät todella kivasti. Mustanauhainen sitä paitsi oli jo tehnyt pienen uimalenkin. Tänä aamuna sanoimme näkemiin E.Gunfigterille. Pentu aloitti tänä aamuna pitkän matkan uuteen kotimaahansa Ruotsiin. Sen kutsumanimeksi siellä tulee Skipp. He ovat huomenna aamupäivällä kotonaan Gamlebyssä ja se saa rauhassa tutustua uuteen kotiinsa siellä. Tiistaina saa sitten tavata isänsä Zebin. Saa nähdä kuinka yhteiselo alkaa sujumaan. Zeb on ollut kiltti pentujen kanssa ja Skipp on tottunut täällä meillä isompiin koiriin ja hyvin hallitsee koiran kielen, ettei siinä varmaan ole syytä huoleen. Kestää varmaan tovin ennen kuin tapaan sen uudelleen.
Lotta & Skipp |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti