Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Aika kuluu...

Niin se aika vaan kuluu. Pennut ovat kohta 7 viikkoisia ja muutama vielä ilman omaa aktiivista kotia. Latasin pennut 2011 kansioon taas vähän kuvia viikonlopulta. Pihan perällä oleva raparperi puska on pentujen mielestä tosi pop. Pennut on kyllä ihania ja kontaktin hakuisia. Niille on näytetty riistaa. Yksi päivä saivat olla yksitellen tutustumassa täällä sisätiloissa harakkaan. Hyvin kiinnostava. Niin ja varikseen tutustuivat laumassa yksi päivä. Eilen nakkasin niiden ihmeteltäväksi lokin ja telkän, kun minulla oli riistaa sulamassa kun kävimme Lottenin ja Troyn kanssa tekemässä riistalla töitä. Erittäin kiinnostavia nekin olivat pentujen mielestä ja niitä raahattiin ja maisteltiin. Nyt tuolla on yksi tavi sulamassa, että katsotaan miten reagoivat siihen. Kaikki ovat olleet tosi kiinnostuneita kanipallostakin ja kantaneet sitä. Kani ja fasaani pitää sulattaa myös tässä lähipäivinä.

Olen niitä yksitelleen ottanut ns vieraaseen huoneeseen. Kiinnostuneita ovat tutkimaan ympäristöään. Eilen aamulla päästin pennut ulos ja ajattelin, että menen itse pitkäkseni vielä sänkyyn pariksi kymmeneksi minuutiksi. Mä olin laittanut vain välioven kiinni ja portti oli jäänyt auki. Ei kestänyt kauankaan kun kuului pienten tassujen tepsutusta ja vas.lapa/keltainen narttu oli sängyn vieressä, hih hih ja muut oli myös vähän siellä sun täällä pitkin huushollia. :)

Eilen ne saivat kolmannen matokuurinsa ja saavat vielä tänään ja huomennakin. Tällä kertaa saavat Axiluria ja sitä saavat siis kolme päivää peräkkäin. Olivat nyt illalla sitten pareittain syömässä keittiössä, että kaikki varmasti saivat oikean määrän matolääkettä.

Kennelliiton oma koira palvelun kautta olen käynnistänyt jo reilu viikko sitten pentueen rekisteröinnin. Vielä ei mitään uutta siltä rintamalta. :( Toivottavasti onnistuu pian. Yhden pennun vientiprosessi Ruotsiin on myös käynnistetty. Ruotsiin kun ei vain noin vain voi pentuja viedä. Sinne viedessä pitää anoa tuontilupaa Jordbruksverketistä. Koiran omistajan on tehtävä anomus ja lisäksi minun oli toimitettava todistus, että pentu ei ole ollut tekemisissä minkään villieläinten kanssa. Mitä byrokratiaa... *pyörittelee silmiään* Niin yksi pentu siis matkaa pentueen isän perheen koiraksi. Omistaja Lotta on päättänyt, että hän ehdottomasti haluaa oman koiran jälkeläisen ja oli myös sopinut Straight Flushin Carinan kanssa, että saa käydä siellä treenailemassa ja hän on luvannut opastaa heitä, mikä on todella hieno juttu. Carina on todella taitava.  Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että sinne matkaa uros, jolla on merkki oikeassa lonkassa/musta nauha. Se on todella hyvä riistan kanssa ollut koko ajan, rohkea ja kiva pentu kaikin puolin, eikä mielestäni mikään pahan näköinenkään. :) Katsotaan mitä hän sanoo kun näkee pennut. Lisäksi nyt on myös buukattava eläinlääkärin tarkastukseen aika. Taina oli lomalla viime viikon, joten aika viime tippaan jää ajan varaaminen. Onneksi Lotten on luvannut lähteä avukseni sinne sitten.

Niin ja eilen illalla olimme Teddyn, Noahin ja Troyn kanssa tekemässä hakua raskaassa maastossa. Meillä oli kuusi riistaa. Rämmimme sitten kahluusaappaat jalassa viemässä niitä riistoja sinne ällöön p*skalta haisevaan lutakkoon. Pojat teki tosi kivasti töitä. Noah ja Teddy liikkuivat laajalla alueella. Olin ensin ajatellut, että Noah hakee vain viisi riistaa, mutta kun lähti koko ajan tuhatta ja sataa päätin, että saa hakea myös viimeisenkin. Se oli sellaisen kaislikon keskelle nakattu lokki. Muuten se oli sellaista kosteikkoa, jossa pitkää heinää ja pajua. Niin Noahilla tavallaan tämä pieni maaston vaihdos teki sen, että lähti vaan kauemmaksi. Päätin, että menen lähemmäksi lähettämään ja sitten saatiin se talteen. Teddylle ei tuottanut mitään ongelmia alueen tyhjentäminen. Troy taas haki hyvällä innolla ja vauhdilla, mutta kauimmainen riista teetti töitä sen kanssa. Siirrtyminen lähemmäksi. Taitaa olla nyt tosiaan parasta, että sille kun tekee hakua, niin kauimmaisilla riistoilla vedetään sitten jälki, että oppii etenemään kauemmaksi. En tiedä onko opittu tapa, että niitä etsitään tietyn välimatkan päästä.... Ei kun lisää treeniä ja sitä onkin kiva tehdä innokkaiden poikien kanssa. :) Kohta saa myös Poppya ruveta treenailemaan. Tosin mulla tulee olemaan kyllä kädet täynnä töitä, kun pitää noita pentuja ruveta opastaan tavoille kun niitä vielä kotosalla luovutusiän jälkeen. Pitää varmaan ruveta ilmoittelemaan niitä muuallakin kuin kotisivulla ja rotuyhdistyksen sivulla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti