Täällä elämä sujuu rauhalliseen tahtiin. Pennut ovat kasvaneet päivä päivältä. Tämä on sitä aikaa vielä kun on helppoa olla kasvattaja. Kun menee itse pentulaatikkoon, niin tulee hirveä tohina, mutta vielä ne etsivät lähinnä ruokaa. Nousevat jo honteloille jaloilleen kiirehtiessään syömään, että nämä eivät todellakaan ole mitään uimaripentuja. ;) Laatikosta kuuluu hieman erilaisia äänensävyjä jo. Tosin noiden neliveto ei ole kovin varmaa touhua ja välillä kellahdetaan katolleen. ;) Hyvin tasaisia ne edelleen ovat sekä painoltaan, että muutenkin kun yritän tiirailla, että mitkä ovat minun makuuni. ;)
Olen lisännyt picasan galleriaan lisää kuvia pennuista. Niille on kuvauksien ajaksi laitettu nauhat, jotta on helpompi tunnistaa ne kuvista. Nyt huomaan vain aiempien pentueiden osalta, että kun kuvia on satoja, niin eipä sitä enää muistakaan kuka on kukakin. Tässä lisätietoa kuka kukakin on, että galleriasta erottaa:
Pojat:
Uros, jolla merkki vasemmassa reidessä on tummanvihreä nauhainen. Painoi viikon iässä 634 g.
Uros, jolla merkki oikeassa reidessä on ruskea nauhainen. Painoi viikon iässä 710 g.
Uros, jolla merkki selässä on lilan värinen nauha ja painoi viikon iässä 717 g.
Uros, jolla merkki niskassa, niin sillä on vaalean vihreä nauha. Painoi viikon iässä 640 g.
Uros, joka on merkitön muuten, niin sillä on sininen nauha. Se painoi viikon iässä 730 g.
Tytöt:
Narttu, jolla merkki hännän tyvessä on oranssinauhainen. Se painoi viikon iässä 655 g.
Narttu, jolla merkki vasemmassa lavassa on keltanauhainen. Se painoi viikon iässä 670 g.
Narttu, joka on ilman merkkiä on punanauhainen ja paino oli täsmälleen sama kun sisko keltaisella eli 670 g.
En ole pentuja enää punninnut päivittäin, koska kasvu näyttää olevan tasaista ja hyvin elinvoimaisia näyttävät olevan. Poppy voi hyvin ja onkin meidän mukana ollut aamulenkillä muuten, paitsi perjantaina kun itse päätin hölkätä aamulenkin pururadan ympäri ja koira sitten joutuivat juoksemaan. Sen lenkin varrella on niin paljon likaisia ojia mihin mun koirat aina plumpsahtavat vilvoittelemaan. En uskaltanut ottaa sitä riskiä että Poppy uiskentelee likaisissa ojissa ettei tule nisä- tai kohtutulehdusta. Hieman tuskallisen kuumia päiviä on ollut nämä viime päivät.
Raporttia Ruotsista. Eilen oli Ruotsissa nuorten koirien derby, johon siis osallistuvat kaiken rotuiset nuoret noutajat. Straigth Flush koiria osallistui siihen ja Zebin nuoremmat täyssisarukset samasta emästä ja isästä sijoittuivat siinä neljänneksi ja seitsemänneksi. Aikas hieno juttu!
Muuten koirat on lenkkeilleet aamulla aikaisin ja illalla myöhään ja sitten ollaan tietysti uitu. Eilen illalla tein kunnon treenit kaikille neljälle koiralle. Tehtiin vedessä ohjauksia/linjaa ja sitten kun olin yksikseni, niin paukuttelin niille markkeerauksia trainerilla. Teddyn kanssa on nyt vedessä tehty ohjauksia lähinnä "minä määrään harjoituksia", mutta nyt sai edetä pitkää linjaa. Joskus 2000 luvun alussa kennel Hinnaredsin Tom ja Annika Rölander olivat flattileirillä kouluttelemassa meitä, niin Tomin suosikki harjoitus oli just tämä hänen nimeämä "minä määrään harjoitus". Eli veteen nakataan damit oikealle, vasemmalle ja taakse. Sitten lasketaan koira vain veteen ja pysäytetään pillillä ja määrätään minkä damin sitten otetaan. Tämä on ollut Teddylle hyvä harjoitus ja tykkäsikin siitä. Teddy on ollut pysäytyksissä vähän nihkeä eli se on ottanut pysäytyksen vähän kuin rankaisuna. Sille pitää saada varmuutta siihen, että kun pilli soi niin se on vain lisäinfoa eikä ole tapahtunut mitään virhettä. Sen kanssa on tehty samaa myös maalla. Toisaalta se on mennyt aika hyvin itse linjaa, että katsotaan nyt sitten kuinka meidän avoimessa luokassa sitten käy. Noah on nyt myös tehnyt aika pitkää linjaa vedessä viime päivinä. Tosin sille on rakentaen tehty jutut. Noah on ollut aivan ihana pilli pysäytyksissä maalla (ei ole vielä juurikaan tehty vedessä). Sehän on Teddyä huomattavasti sähäkämpi koira ja kun pilli käy, niin kääntyy ilmassa ja istuu tosi nopeasti. Hauska pikku mies. :) Sini taas teki eilen ihan loistavat kakkosmarkkeeraukset ja ohjaukset. Se on aivan loistava pieni koira. Ikävä kyllä Sinillä ei ole nome:n B-kokeisiin asiaa. Se kuumuu niin kamalasti hakutehtävän yhteydessä ja sitten suu käy ylösotossa. :( Se on todella sääli ja toisaalta minun luottamus siihen kylmän riistan osalta haussa on nollissa tuon takia. Se aloittaa haun tosi hyvin ja kun haku etenee niin sitä kuumemmaksi se tulee. Starttasin sen kanssa toissa vuonna Evijärven kokeessa. Teki kokeen ihan nappiin viimeiseen tehtävään eli hakuun asti. Tuomarina oli Åmanin Pena, joka virnuili, että onkohan mulla nyt koira oikeassa luokassa mukana (hän tiesi, että mulla on flatteja vähän jokalähtöön. ;)). Palauttaessaan kolmatta hakuriistaa, mä näin heti sen tullessa että jassoo se oli tässä ja tack och adjö. Näinhän se oli, suu oli ihan hiljaa kun tuli, mutta näin, että kyseinen varis oli saanut hieman litteämmän ulkomuodon... No olen kuitenkin ajatellut Sinin kanssa startata syksyllä flattikerhon wt-kokeessa. Harmin paikka, mutta minkäs teet... Sini on koiristani ehdottomasti paras, täysin hiljainen, keskittynyt, tehokas ja koiristani ehdomasti nopein vaikka on pienin ja lyhytjalkaisin. ;) Rosa teki myös hyvin eilen, mutta niinähn se aina... Poikien koestartti sen kuin lähestyy ja katsotan kuinka meidän käy siellä.
Hellepäivän jatkoa kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti