Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 27. joulukuuta 2011

Ei istuttu vain laakereillamme koko joulua...


.. Ei vaan kyllähän saimme jotain pientä aikaiseksikin nyt jouluna. Pentujen kanssa tehty vähän haun alkeita Gunilla Wedeenin tyyliin yhdellä damilla. Enya menee kuin ohjus tekemään töitä. Huomasin että sen kanssa ei ehdottomasti saa pistää enempää dameja ruutuun, sillä poimi damin ylös ja katseli vähän ympärilleen. Kun on dami suussa, niin ei saa olla muuta ajatusta, kuin lähteä palauttamaan sitäselkärangassa täytyy olla se, että tässä jäitä hattuun eikä laittaa lisää sinne nyt vielä tässä vaiheessa. Aika nopeastihan se kääntyi palauttamaan, mutta ei saa silmäillä tai nuuskia ympäriinsä enää sen jälkeen kun dami on poimittu ylös ja kun lähti palauttamaan, niin silloin sai kehut. Ei sitten parilla muulla kerralla enää vilkaissutkaan ympärille. Enya ei ole ihan niin miellyttämisen haluinen kuin Apassi, joten sille suurempi palkinto on varmaan etsiminen kuin palautus. Vaikka palauttaa vauhdilla, eikä siinä varsinaisesti ole mitään vikaa. Apassi on vähän nöyrempi asenteeltaan eli menee kyllä hyvin, mutta ei yhtä määrätietoisesti kuin narttu. Molemmat on oikein hyviä nenän käyttäjiä. Mulla oli sunnuntaina käytössä oikein pienet damit ja sitten eilen oli vähän isommat pentudamit. Ei ollut iso ruutu, mutta hyvin löysivät damit metsästä. Teddyn ja Noahin kanssa on tehty pientä markkeerausjuttua a'la Timo Korvola. Noah markkeeraa varsin mallikkaasti tuossa harjoituksessa ja saa vaikeuttaa. Teddyllä vaatii vähän enemmän ylipuhumista, että malttaa mennä siihen minne näytetään tai itse asiassa en näyttänyt kädellä suuntaa vaan vanhan aikaisesti ilman mitään käsimerkkiä. Pennut on myös nyt saaneet ulkoilla erikseen vähän joulun aikana.

Tänään täällä oli kova myrsky ja itse asiassa kovempi kuin eilen tapaninpäivänä. Meidän aamulenkki kulkee sellaisessa vanhassa metsässä, joka on täysin luonnontilainen ja sieltä ei saa mitään edes sahata. Siellä on kaatuneita puunrunkoja vähän siellä täällä (ne on Noahin tasapainoilu puita). Aamulla natisi puustossa hieman uhkaavasti, että sai vähän pelätä mitä putoaa niskaan. Töistä tultuani päätin, että lähden tästä kotoa lenkille vain pentujen kanssa. Se oli ihan hyvä niin sai keskittyä vain niihin, vaikkei nyt enää tarvitse mitään ajatusta uhrata noihin isoihin, mutta on kuitenkin aina kädet täynnä tavaraa silloin kun koko lauma ulkoilee. Enyan kanssa työtä teettää vieraiden koirien ohittelut. Hmm se on lievästi sanottuna impulssiivinen silloin ja saattaa haukahdella/vinkua hieman. Tänään saimme tehtyä oikein hyvän ohituksen ja Enyan suu pysyi tukossa. Eli kun toinen koira tulee vastaan, niin en lyhennä remmiä tms. Nyt mulla oli mukana klickeri. Mä pyydän siltä huomiota ennenkuin se näkee vastaantulevan koiran, klick kun kävelee nätisti ja sitten palkka. Palkkaan siis useampaan kertaan. Se saa rauhassa katsoa vastaan tulevaa koiraa etten tavallaan esim namilla imuta sitä ohi toisesta, mutta kuitenkin pysyttävä rauhallisena. Apassihan kulkee todella nätisti ohittaessaan vieraita koiria. Niinkuin mä olen aiemmin todennut pienet flattipojat vain on ihan ylivetoja, niin järkeviä. Eiköhän tuosta Enyastakin hyvä tule kun sen saa pysymään nahoissaan, eikä se ole paha nytkään ollut, mutta minähän olen nipo. ;D Itse asiassa samanlaista impulssiivisuutta oli myös Merissä ja Pepissä, kun Noah taas oli yhtä cool kuin Apassi. Nuo molemmat Meri ja Peppihän on ihan jees tänä päivänä. Toivoa siis on kun vähän tekee töitä.

Eilen otin lapsukaisista pari kuvaa. Kas tässä:

E. Captain Apache

E. Captain Apache

E. Captain Apache

E.Cat Ballou
E.Cat Ballou
E.Cat Ballou
Että sellaista... Uutta vuotta odotellessa!

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua!

Hyvää Joulua kaikille blogissa vieraileville!!!

Jotenkin tämä joulu taas tuli yllättäen, vaikka se saapuu joka vuosi samaan aikaan. En ennättänyt edes sähköpostise lähettämään joulutervehdyksiä. Hmm ajatuksissa oli, mutta kun perjantai-iltana istahdin koneen äärelle meinasin ruveta värkkäämään jostain valokuvasta joulutervehdystä, niin huomasin sähköpostini oli totaalisen jumissa. Ei siis ollut pelkästään omani vaan ilmeisesti palvelin oli ruuhkautunut operaattorilla. Se niistä sitten... Kiitos kuitenkin kaikille ihanista joulutervehdyksistä, joita tuli niin sähköpostiin kuin etanapostillakin.

Sitten kelit on sellaiset, että joulufiilis on kyllä enemmän tai vähemmän kadoksissa. Aaton aattona tuli kaatamalla vettä. Eilen oli onneksi vähän pakastunut, mutta sai kyllä kävellä kieli keskellä suuta ja katsoa mihin jalkansa pistää, ettei vedä persiilleen. Viime jouluna kun olin aatonaatto iltana koirien kanssa metsässä, niin silloin koin ihan oikean joulufiiliksen. Pakkasta oli n 15 astetta ja reilusti lunta maassa, kuu ja tähdet loistivat taivaalla niin ettei tarvinnut edes taskulamppua, lumi narskui jalkojen alla ja hiljainen metsä ympärillä ja minä yksin koirieni kanssa siellä. Mikä onnen fiilis ja silloin täytyi sanoa, että silloin joulufiilis valtasi mielen. Nyt se fiilis on ollut tipo tiessään. Säällä on kyllä suuri merkitys jouluna. Nyt tosiaan samainen lenkki olisi tullut talsittua vesisateessa ja tosin tänä vuonna teinkin lenkkini päivän valossa kun lopetin työt perjantaina jo klo 12. No ei sinänsä haitannut, että oli huono sää. Me päätettiin Mikun kanssa mennä leffaan katsomaan "The girl with a dragon tattoo" eli jenkkiversio Stieg Larssonin romaanista "Miehet jotka vihaavat naisia". Elokuva oli hyvä, mutta jotenkin mä olen ehkä kuitenkin tykästynyt enemmän siihen sveduversioon. Mä olen nuo kaikki kirjat lukenut ja tykkään niistä kovasti. Muutenkin Miku on töissä koko joulun, niin eipä sitä suuremmin olla vietetty. Meillä ei ole edes joulukuusta. Mä en moisesta piittaa, kun mulle riittää vain, että on valaistut joulutähdet ikkunassa ja sitten mulla on yksi valkoinen joulutähti-kukka keittiössä, se riittää. Yleensä Neea on pystyttänyt joulukuusen, mutta nyt hänelläkin on ollut muuta hommaa. Mun mielestä yksinkertainen on myös näissä joulujutuissa kaunista. Mulle on kauhistus aina kun lenkillä ja ohi ajaessaan näkee mitä kammottavimpia jouluvaloja ihmisten ikkunoissa, sotketaan eri värejä ja sitten ne vilkkuvat kuin olisi jossain discossa eli kaikki jouluvalot mitä löytyy heitetään esiin hinnalla millä hyvänsä. Sorry jos joku on tykästynyt sellaiseen ja onneksi makuja on monia! Tylsäähän se olisi jos kaikilla olisi samanlainen maku. Ja onhan sekin viihdettä kun saa noita kammotuksia ihmetellä ja kauhistella. ;D

Jostain lehtijutusta luin, että joku aikoo viettää joulun pelkästään pyjamassa, kun ei tarvitse tehdä mitään. Hmm... tässä huushollissa moinen ei kyllä onnistuisi. Kyllä se vain on kiskottava vaatteet niskaan ja lähdettävä lenkille. Kyllähän nuo koirat siihen alistuisivat, ettei lähdetä lenkille, ei ne siitä sekoa, mutta onhan se munkin mielestä ihanaa niiden kanssa lenkkeillä. Sitten on sen jälkeen mukava köllötellä sohvalla hyvän leffan parissa ja aina joku koira kainalossa.

Koirat ei tässä talossa saa joululahjoja, paitsi Noah sai yhden lahjan. Mä kävin Mustissa ja Mirrissä hakemassa koirille vähän puruluita, niin sieltä tarttui mukaan yksi Hurtan puolikuristava panta. Noah on sitten tyylikäs kun taas menemme harkkoihin. :) Että sellaista joulua tällä kertaa... ei muuta kuin...

HYVÄÄ JOULUN JATKOA KAIKILLE!

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Mm kurssitusta ja muuta höpinää

Taas aika on rientänyt viime blogimerkinnästä. Aika tosiaan on tässä perheessä vähän rajallinen käsite. Tuntuu, että sitä aamulla herää siinä puoli 6 - 7 aikaan riippuen siitä aloitanko työt kasilta tai ysiltä. Lisäksi olen lähes joka aamu myöhässä, mutta toisaalta eipä sitä sitten tule pilkun tarkasti heti neljältä tai viideltä lähdettyä kotiinkaan. Liukuvaa työaikaa nääs. ;) Niin eli aamulla sitten käppäillään koirien kanssa reilun tunnin metsälenkki. Nyt kun on liukkaat kelit, niin ollaan aina vähän aikataulusta jäljessä. Koirat saavat paahtaa metsässä joten niitä ei ole liukkaus haitannut. Sitten töihin ja kun tullaan töistä lähdetään vielä koirien kanssa metsään jossain välissä, taas ollaan varmaan sellainen 1,5 h siellä käppäilemässä. Sitten vielä mahdolliset treenit siihen päälle. Sen jälkeen kun tulee kotiin ja on saanut töissä tuijottaa koneen ruutua, niin sitä ei vain kerta kaikkiaan huvita asettua koneen äärelle. Huoh... Aina mä valitan ajan puutteesta....

Torstaina Neealla oli syntymäpäivä ja hän täytti 15 v. Kakara kasvaa ja itse sitä on edelleen yhtä nuori. ;) Hmm ehkä sitä kropasta huomaa, että ei ihan samoihin asioihin taivu kuin ennen. ;D

Demi kävi muuten viime viikonloppuna pomppimassa Seinäjoen kisoissa ja sieltä tuomisina tuplanolla radat. Hienoa työtä ja onnittelut!

Minä osallistuin eilen Noahin kanssa agilitykurssille. Meitä tänne Pietarsaareen oli saapunut meitä kurssittamaan Veronica Bache niminen ruotsalainen agilityn ammattilainen. Itse en edes koulutukseen mennessäni muistanut mikä hänen nimensä ja kenen koulutukseen olin menossa, vasta kotiin tultuani piti katsoa vähän tarkemmin, että kenen koulutuksessa olen ollut. ;D Hyvä minä...  Hänellä oli mukanaan kaksi bordercollieta ja nähdessään Noahin hän kertoi, että hänen ensimmäinen koiransa oli flatti. Kivaa kun rotu oli tuttu hänelle. Hänellä oli varsin hyviä harjoituksia ja meille uutta asiaa. Noah teki asiat niin hyvin kuin osasi ja olin todella tyytyväinen siihen. Ei luonnollisestikaan mennyt ihan putkeen (siis este putkeen meni hyvin, mutta treenit siis. ;)), mutta tästä on hyvä jatkaa treeniä. Noah on kyllä ehdottomasti teknisesti osaavampi tässä vaiheessa kuin mitä Poppy on ja tuolla osoitti myöskin, että osaa kääntyä suht tiukasti, kunhan vain minä sitä osaan ohjata. Poppylla on tullut treeneissä eteen ohjausjuttuja vasta noustuaan kolmosiin eli tavallaan Poppy on treenattu aina tason mukaan eli esim kun oli ykkösissä, niin tehdään ykkösten juttuja jne. ja sitten kun ollaan noustu kolmosiin, niin moni asia pitää opetella vasta silloin. Noahin kanssa treenit on olleet teknisempiä alusta saakka ja harjoiteltu enemmän erilaisia käännöksiä. Nyt tuli tuolla Veronican treeneissä tuli ihan uutena pari juttua. Tavallaan ongelma omalta osaltani myös sellainen, että kun tutustuu rataan, niin sitä tekee niin kuin sen kuvittelee osaavansa eikä osaa ihan tarkkaan katsoa, että miten kannattaa ja mikä olisi tehokkain tapa. Hmm vaikea selittää, mutta tavallaan sitä pitäisi oppia näkemään paremmin miten kannattaa mikäkin kohta ohjata, että seuravalle esteelle meno on sujuvaa. Nyt teimme siis niin, että itse saimme ensin tutustua rataan ja sen jälkeen Veronica kertoi, että miten se tehdään tehokkaimmin esim yksi takaaleikkaus kohta muutettiin niin, että minä leikkasinkin koiran edestä -> sujuvaa ja helpompi edetä seuraavalle esteelle kun minä olin koiraa edellä. Olihan siellä muitakin juttuja, joihin sai vinkkejä, mutta tuo nyt oli vain yksi esimerkki. Treeni oli tehokas, sillä meillä oli vain kolmen koiran ryhmä. Olin itse ensimmäisessä ryhmässä ja sitten jäin vielä katsomaan kun tämä toinen kolmikko treenasi. Paljon oli meillä kaikilla ehdottomasti opittavana. Onneksi meidän Poppyn ryhmän treenari Tiina oli paikalla, joten osaan arvata jo mitä Poppyn ryhmäläisten kanssa tiedossa maanantai-iltana. ;D Hyvä hyvä... Mä myös kotiin tullessani piirsin radan ja selvityksen siihen, että jää muistiin. Hauskaa ja tehokasta oli!!!

Eilen lenkillä todistettua, että Sinin päätä ei palele. Sini siis harrastaa jääpalojen dyykkausta vedestä. Enya tulee vähän ihmettelemään, että mitä ihmettä se Sini tuolla touhuaa.




sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Tuuri barffaaja ja vähän valokuvia...

Tuuri barffaaja tunnustan olevani. Mä mielellään aina ruokin koirat raakaruualla. Olin taas pentujen aikaan taas vähän retuperällä ja nappulalinjalla. Tosin myös ehkä sitten nartulle turvallisinta antaa myös energiapitoista nappulaa, että varmasti saa tarpeeksi energiaa tiineyden ja pentujen aikana. Nyt taas olen hetken aikaa ottanut itseäni niskasta kiinni ja koirat syöneet raakaa. Rosa ja Poppy on barffailleet kokonaan. Olen huomannut, että Poppy on helpompi pitää sutjakassa kunnossa raakaruualla, kuin että saisi viljahöttöistä nappularuokaa. Rosa menee raakaruualla siinä sivussa. Nyt ne on aamuisin popsineet broiskun kauloja ja kalkkunan siipiä. Muut aikuiset syövät aamuisin nappuloita ja sitten illalla koko satsi saa lihaa ja kasviksia. Pennut on nappulalinjalla, mutta saavat lihaa höysteeksi ja lisäksi kaluavat putkiluita minkä sitten kerkeävät. Onneksi meidän lähellä on tehdas, joka toimittaa raakaruuat ympäri Suomea, niin sieltä saan yleensä sitten kaiken tarvitsen koirien raakaruoktintaan. Sieltä saadaan erilaiset lihat, kasvissoseet ja luut koirille haettua. Lisäksi sieltä saa myös Murre Mixejä, että jos välillä halutaan päästä vähän helpommalla eli ne ovat valmiita liha-kasvis pötköjä. Joskus tulee myös käytettyä Kennelrehun tuotteita vaihtelun vuoksi, sieltä kun saa mm heppaa ja lammasta. Nyt vaihteeksi intouduin myös viime viikolla tekemään vähän kasvissosetta koirille itse. Kassillinen kasviksia Lidlistä ja toimeen. Oikestaan se oli ihan kivaa puuhaa. Tuo tuppaa olemaan vähän yksitoikkoinen tuo kasvissose, mitä tuolta tehtaalta saa. Omaan soseeseen tuli jäävuorisalaattia, kesäkurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, omenaa, paprikaa ja puolukoita. Olen joskus joululahjaksi saanut sellaisen monitoimikoneen ja täytyy sanoa, että sen verran vähäisessä käytössä se tässä taloudessa muuten on, että otan sen ainoastaan esiin kun pitää tehdä kasvissoseita.

Mielestäni on kyllä hyvä, jos koirat voivat syödä mitä eteen laitetaan. Nappulana meillä on ollut jo useamman vuoden ajan 1st Choise. Meidän sakin ainoa ruokavammainen on Sini. Sitä ei ole testattu, että mihin se reagoi, mutta olen huomannut, että se voi parhaiten viljattomalla ruualla. Nappulana se syö 1st Choisen ankka-perunaa ja sitten iltaisin se syö Murre Mixin kana-kasvispötkön. Sillä oireilee korvat eli hiivaantuvat ja tassut kutisee. Oireet alkavat kun se syö sellaista nappulaa mikä sisältää viljaa. Rosa voitti jostain jonkin hypoallergisen lammas-riisi ruuan ja ajattelin pitkästä aikaa kokeilla sitä Sinille, eipä siitä tullut mitään hetken päästä nuoleskeli tassujaan. :( Kurjia nuo allergia jutut ja niitä tuntuu ikävä kyllä olevan flateissa jos jonkin verran. No pääasia, että Sini voi hyvin nykyisellä ruokavaliollaan ja sillä mennään, onneksi palkkana voi antaa herkkuja sille, ettei ole niin herkkä. Kyllä noiden mielestäni pitää syödä mitä eteen laitetaan ja onneksi näin onkin muun lauman osalta...

Nuo ruokinta jutut on aina mielenkiintoisia ja monen koiraihmisen kanssa tuleekin ruokinta-asiat puheeksi kun keskustellaan. ;)

Eilen sain pitkästä aikaa myös ulkoilutettua kameraani. Tässä pari kuvaa:


Noah

Rosa & Teddy


vasemmalta: Apassi, Rosa, Teddy, Sini, Enya, Noah & Poppy

Kotosalla on kaksi pentua. Ne tuli nyt 6 kk 1.12.2011. Niin se aika vain kuluu.. Tarkoitus on kyllä, että uros ei tähän nurkkiin jäisi jos sopiva koti löytyy, mutta myönnän, että olen mahdollisen tulevan kodin suhteen kovin ronkeli, koska olen kovin kiintynyt pikkumieheen. Ja toisaalta eipä siinä mitään ongelmaa ole vaikka täällä asusteleekin. Minulla vain on kädet täynnä puuhaa. En tosin ole kovin paljoa jaksanut niiden kanssa puuhastelemaan, mutta jotain pientä ja lapset on lapsia vielä, etteivät pitkiä aikoja jaksakaan keskittyä. Noutavat kyllä reippaasti ja ongelmitta damia ja riistaa. Tein tässä yhtenä päivänä niille hakuruudut. Eli pennut oli autossa. Kävin sitten viemässä dameja metsään ja ajattelin, että mennään sitten vain pentujen kanssa kävelemään sinne ja katsotaan käyttävätkö nenäänsä. Ensimmäisenä otin Enyan autosta ja annoin sille vapaa käskyn. Neiti syöksyi metsään jalanjälkiäni pitkin eikä kestänyt hetkeäkään kun bongasi ensimmäisen damin. ja tiesi täsmälleen mikä on homman nimi... Uros ei ollut niin oma-aloitteinen vaan otti enemmän tukea minusta, mutta ei huono ollut sekään käyttämään nenäänsä, mutta aavistuksen varovaisempi. Tästä on hyvä jatkaa. Eikä ne nyt minusta ole mitenkään pöllömmän näköisiäkään. Tässä pari näytettä ipanoista, tosin kuvakulma ei ole häävi eikä seisoma-asennot:

E. Captain Apache alias Apassi
E. Cat Ballou alias Enya
Kuvissa ne jotenkin näyttävät isommilta kuin ovatkaan. Ei ne ole vielä edes Sinin kokoisia, joka on sakin pienin. Noh aika näyttää sitten mikä on niiden aikuiskoko...

agilityä all weekend long...

Olenpa taas vähän myöhäinen, mutta aikaa tai jaksamista ei kertakaikkiaan ole ahkerampana olemiseen. Työpäivinä kun tuijottaa tietokoneen ruutua ja tulee kotiin, niin eipä sitä välttämättä jaksa kotona konetta avata... Viime viikonloppu 26. - 27.11.2011 oli vuorossa meidän seuran omat agilitykisat paikallisessa jalkapallo hallissa eli Tellus-hallissa. Paikka on mitä ihanteellisin kisojen järjestämiselle. Perjantaina kävin talkoilemassa ja kuskaamassa esteitä halliin. Lauantaina oli Noahin kisadebyytti kakkosluokissa. Eipä voida hurrata mitenkään tuloksilla eli kämmäiltyä ihan koko rahan edestä ;), mutta ihan tyytyväinen olen koiraani. Lisää treeniä vaan täytyy tehdä. Ekalla radalla tuli kielto, kämmäys kepeillä ja sitten Noah A:lla vähän hidas ja tuijotteli uteliaana vieressä kulkevaa tuomaria. Toka radalla yksi este väärin päin ja hylky, muuten oikein hyvä rata ja kolmannella radalla sitten yksi kielto/esteen ohitus. Tuomari oli Minna Räsänen. Tulokset:

A-kisa: 10 vp, aika 8,74 s, tulos 18,74, sijoitus 7./21.
B-kisa HR: HYL
C-kisa: 5 vp, aika 1,04 s, tulos 6,04, sijoitus 5./19.

Sunnuntaina sitten oli Poppyn ja Demin vuoro kisata ja meidän ratoja tuomaroi Sivosen Vesa. Outi ja Demi tekivät tuplanollan, hyvä hyvä. Me sitten taas kämmäiltiin. Tosin Poppyn kanssa on treenit olleet vähän niin ja näin viime aikoina. Ensin pennut hidastivat tahtia ja sitten nyt juuri ennen kisoja oli treenitauko ja siinä sivussa myös juoksut. Tulokset:

Demi:
A-kisa: 5 vp, aika -5,98 s, tulos 5, sijoitus 12./46.
B-kisa HR: 0 vp, aika -5,24 s, tulos -5,24, sijoitus 6./47.
C-kisa: 0 vp, aika -10, tulos -10, sijoitus 4./47.
Demi pituudella C-radalla ei ihan valo riittänyt hallissa kuvaamiseen.
Poppy:
A-kisa: 10 vp, aika 0,89 s, tulos 10,89, sijoitus 22./46.
B-kisa HR: HYL
C-kisa: HYL

Kotikisat on mukavia, kun ei kulu aikaa matkusteluun. Kisojen jälkeen kävimme sitten vielä paikallisessa intialaisessa ravintolassa herkuttelemassa Outin ja Markun kanssa. Nyt myös tapasin Outin ensimmäisen kerran Demin valioitumisen jälkeen ja sain palkita heidät. Outille itselleen pieni lahja ja Demi sai myös mieluisen lahjan ja olisi pistellytkin sen poskeen saman tien. ;D Koska perheessä on myös toinen koira, niin sai Demi jakaa lahjansa myös sen kanssa. ;)

Eilen oli sitten talkoot meidän talvihallissa ja kaikki esteet myös kuljetettiin sinne. Tänä iltana on Noahilla ensimmäiset hallitreenit ja sitten huomenna Poppyn ryhmällä treenit. Tosi hyvän kokoinen halli ja mikä parasta se on niin lähellä, että me voimme pyöräillä sinne, niin on niinkuin alku- ja loppuverkka melkein tehtynä kun menemme sinne. :)

torstai 17. marraskuuta 2011

Syystreffeilyä, pentunäyttelyä ja niitä näitä....

No niin vihdoinkin on aikaa istua koneen äärellä ja vähän päivitellä tätä blogia. Viime perjantaina pakkasin osan koiruuksista autoon ja kurvattiin Uuraisille ja Oikarin tilalle flattien syystreffeille. Mukana oli Teddy, Noah, Enya ja Apassi. Pennut saivat siis tutustua vähän muuhun kuin kotiympyröihin. Osallistuin treeneihin Noahin kanssa ja Teddy sai olla oloneuvoksen roolissa. Olimme alo-avo tasoisessa ryhmässä ja kouluttajana toimi Korvolan Timo. Muistan hänet jostain 2000-luvun alusta kun hänellä oli varsin mainio kultainen noutaja, jolla osallistui kokeisiin. Taas hyviä harjoituksia, jotka luulen, että olivat hyväksi Noahille ja sen keskittymiskyvylle. Teddyllekin varmasti moiset tekevät hyvää, koska markkeerauksissa Teddyllä on tapana lukittua ensiksi heitettyyn eikä sitten sen päätä käännetä millään. ;) Eli käytännössä koirille rakennettiin lyhyillä välimatkoilla jopa 8 markkeeraus. Tuota voi käytännössä tehdä vaikka jossain auratulla koulun pihalla tms paikassa. Molempien kanssa pitää harjoitella häiriöiden kanssa. Näytin Noahille myös korppia. Ei minkäänlaista ongelmaa ollut ylösotossa tai sen kantamisessa, kovin ylpeänä keikisteli korppi suussaan. Yök sanon minä, kun se haisee niin raadolle!

Muutoin syystreffeillä oli mukava istua iltaa ja turista tuttujen kanssa, mukava ja rauhallinen meininki, vaikka perjantai-iltana hieman laulettiin karaokea. Se kaikuikin ilmastointikanavan kautta myös meidän huoneeseen. Periaatteessa olisi ollut ihan sama, vaikka sitä olisi ollut mukana lauleskelemassa. ;) Elvenpath'sin huvitoimikunta oli siellä varsin hyvin edustettuna, hih hih. Lauantaina oli sitten vuorossa perinteinen Miss ja Mr Flatti kilpailu, jossa sain kunnian toimia yhtenä tuomareista. ;D Kuninkaalliset saatiin kruunattua. Sunnuntaina treenit jatkuivat. Myöhemmin oli vuorossa myös yhdistyksen syyskokous. Allekirjoittanut valittiin jalostustoimikunnan vetäjäksi ensi vuodelle. Ajatuksissa on että kääk... niin moni jättää toimikunnan, että saa nähdä mistä saadaan kiskottua toimikuntaan aktiivisia ihmisiä. :o/

Enya ja Apassi käyttäytyivät ihan hyvin viikonlopun aikana. Hieman ahdasta oli kun meidän huoneessa oli kolme ihmistä ja neljä koiran häkkiä ja Nemo oli majoitettu käytävään omaan häkkiin. Apassi sai olla poikien kanssa aitauksessa ja Enyalla oli oma häkki, sillä meno olisi ollut muuten melkoinen. Jätin ne huoneeseen pentuaitaukseen lähtiessäni syömään. Hetken päästä Heidi oli mennyt huoneeseen, niin siellä pieni kaaos. Enya oli kantanut kaiken minkä irtis sai Marian sängylle, olivat popsineet Heidin Mars-patukan. Muutoin kun olin treeneissä ne saivat autossa jyrsiä ydinluita. Apassilla oli käynnissä operaatio hammaskeiju. Sillä näet pukkas uutta kulmuria ja vanhat oli kovin tiukasti kiinni. No viikonlopun aikan nekin irtosi kun söivät ahkerasti luita. Melkoisia teräsvatsoja nuo kaksi on kyllä olleet, koska eivät ole vielä tähän päivään mennessä ripuloineet ja reagoineet mihinkään ja god knows mitä sieltä kurkusta on mennyt alas. ;)

Skipp (E.Gunfighter) on osallistunut johonkin pentunäyttelyyn Ruotsissa ollen ROP-pentu ja saanut KP:n ei ollut sitten sijoittunut BIS-pentu kehässä. Lotta oli oikein tyytyväinen Skippin käytökseen ja varsin hieno kritiikkikin sillä oli. :)

Niin ja pikkuisen dramatiikkaa...  Enya plumpsahti jäistä läpikin yhtenä päivänä kun oli vähän pakkasen puolella ja sai toimia jäänmurtajana. Oltiin lenkillä ja siinä oli sellainen muutaman metrin vesialue ja me olimme sen toisella puolella. Yleensä pennut tulee uiden yli jos ovat jääneet toiselle puolelle haistelemaan jotain. Enya hyppäsi veteen ja siellähän oli jääpinta. Ajattelin, että täytyy etsiä joku karahka tai lähettää joku isoista koirista uimaan tai juosta äkkiä toiselle puolelle, jos Enya ei saa jäätä särjettyä. Kerran jäi vähän paikalle polskimaan paikalleen mutta jää kuitenkin rikkoutui. Huh. Pian saa olla taas varuillaan. Syksy ja kevät on siitä inhottavaa kun riskinä on heikot jäät. Sini ja Noah on rämähtäneet jäistä läpi muutama metri rannasta. Siinä on kyllä tullut tuskan hiki otsalle mutta onneksi mitään ei ole käynyt.

Hmm... ja täällä rupeaa olemaan pojilla kurjat oltavat. Onneksi Apassi on niin pieni vielä, että sillä on vielä ihan muut asiat mielessä. Vaikka täytyy sanoa, että varsin fiksuja otuksia nuo meidän pojat. Ei ne sen kummemmin hötkyile vaikka yksi juoksee ja molemmille maistuu ruoka. Ei siis mitään ongelmaa.. Saa nähdä sitten että tuleeko siihen asiaan muutos kun Teddylle on piakkoin tulossa narttuvieras. Poppylla on siis juoksu ja parhaat päivät alkavat olla käsillä. Hyvin ajoitettu juoksu, sillä meillä on agista treenitauko ja just ennättää juosta valmiiksi meidän kisoja varten. :) Saakin olla sen viimeinen juoksu ja muutaman kuukauden sisällä aion steriloida sen. Paljon huolettomampaa kun on uroksia talossa, eikä enää ole pentusuunnitelmia sen osalta kun ikä tulee vastaan. Myös viikko sitten Meri aloitti juoksunsa. Merillä on sitten mahdollisesti pennut täällä keväällä 2013. Katsotaan nyt mitä siihen mennessä sitten keksin.

Että sellaista tällä kertaa... Pimeää on kun lähtee töihin ja tulee töistä, ettei tässä elämässä nyt tällä hetkellä ole juurikaan äksöniä...

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Agility sertejä ja FI AVA

Hurraa hurraa hurraa!!!  Eilen lauantaina 5.11.2011 tuli iloinen puhelinsoitto Outilta ja minä kun en edes muistanut, että he olivat kisoissa Oulussa. ;) Demi sai viimeisen sertinsä agi-radalta. Demi on nyt virallisesti FI AVA Elvenpath's Little Raindrop. Suuren suuri onnitteluhali täältä kotoa meiltä kaikilta!!! Olemme kovin iloisia ja ylpeitä Outin ja Demin saavutuksesta. Olipa harmi, etten ollut näkemässä heidän suoritustaan tällä kertaa. Demi taitaa olla nyt kolmas agilityvalio flatti Suomessa. Paljon työtä on tuon tittelin takana, sen tietää jokainen joka agilityä on harrastanut, ettei helpolla tule, ei. Onnea vielä kerran ylpeältä ja iloiselta kasvattajalta! Nyt ehkä matka jatkuu sertien metsästyksellä hyppyradoilta. ;)

Demi Pietarsaaren kisoissa joskus aiemmin.
No en minäkään laakereillani istunut eilen. Olin itse ilmoittanut Noahin toisaalle agilitykisoihin eli Vöyrille. Siellä tuomaroi meidän oman seuran Anders Virtanen. Kimurantteja ratoja oli Anders taas meidän päänmenoksi tehnyt. ;) Ekalta radalta Noah sai 10 virhepistettä, jotka johtuivat esteiden ohituksista ja tämän takia vähän yliaikaa. Virheitä ei tehnyt koira vaan minä, että ihmisen pitää olla tyhmä... Hieman kimurantti kulma a:lta kepeille ja olin suunnitellut tekeväni valssin siinä kun matka jatkui sitten toiseen suuntaan. Itse ajauduin liian lähelle keppejä ja koira ei varmaan edes nähnyt keppien aloitusta ja ohi... Tarkempi sihtaus ja kepit moitteetta. Sen jälkeen oli toinen kohta, jossa olin itse aivan liian lähellä estettä ja omalla ruumiin kielellä ajoin koiran ohi esteen. Mun pitää muistaa, että Noahia pitää ohjata kauempaa. No toisella mä olin itse skarpimpi ja Noah ei ollut niin kierroksilla. Käytiin siinä lämmittelyssä purkamassa energiaa nenätyöskentelyn muodossa heinikossa. Nyt meillä tuli virheetön rata ja voitimme koko luokan. Saimme agilitysertin ja menolipun kakkosiin. :) Olin kyllä ajatellut, että saisin vielä kisata ykkösissä meidän omissa kisoissa kuun lopussa. Nyt suunnitelma muuttui eli kisaan nyt kolme kisaa Noahin kanssa kakkosissa ja sen jälkeen vetäydymme kisatauolle. Tämä ei tarkoita, ettemme treenaisi, vaan nyt suunnitelma on talvitreenien osalta sellainen, että treenaan meidän agitreeneissä vain ohjausta ja ilman rimoja (tai ihan matalilla rimoilla tai speed bumpeilla). Sitten teen hyppytekniikka treenejä Ulla Kaukosen treenien mukaan erikseen (tekniikka treenit tehdään myös kovin matalilla rimoilla). Katsotaan sitten myöhemmin keväällä kuinka sitten olemme edistyneet. ;) Ai niin sitten saimme B-kisan palkintolautaselta valita palkinnon siellä oli lahjakortti Härmään koirahierojalle, joku pyyhepaketti ja sitten joku pokaali. Sanomattakin selvää, että mielestäni Noah oli ansainnut käynnin koirahierojalla. Meiltä ajaa Härmään vajaa tunnissa, joten se on tiedossa Noahilla. :)

Noahin tulokset eiliseltä:
A-kisa 10 vp, aika 0,07 s, sijoitus 7./20.
B-kisa 0 vp, aika -4,02 s, sijoitus 1./20.
Noah, treenikaverini Anki Molanderin ottama kuva hyppytekniikka treeneistä.
Muuten elämä sujuu rauhalliseen tahtiinsa. Paljon on tekemistä kun talo täynnä koiria. Talviaika sucks! Aamulenkit pimeässä. Pennut on myös saaneet olla mukana aamulenkillä. Kun ne oli pienempiä saivat mennä ulos peuhaamaan siksi aikaa kun isot kävi lenkillä, mutta nyt kun on pimeää ja tylsää, niin saavat lähteä mukaan aamulenkille metsään. Sitten kun tulee töistä kotiin, niin TAAS pimeää ja me sitten käppäillään pimeässä metsässä minä ja koiralauma. Miku onneksi osti minulle uuden hyvän taskulampun, että jos tarvii katsoa mihin jalkansa pistää. Että sellaista... Kohta treeneihin...

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

verkkokoira.fi

Käykäähän kurkkaamassa verkkolehti verkkokoira.fi sivustoa. Siellä on flateista rotuesittely ja lehden kannessa komeilee Enya ja Apassi. Lisäksi siellä on kuva, jossa on Noah ja ipanat. Noahista myös kuva rotumääritelmä sivustolla. :)

Aktiivinen viikonloppu...

...ja huomenna taas pääsee töihin lepäämään aktiivsen viikonlopun jälkeen. ;) Lauantaina käytiin pyörähtämässä Seinäjoen KV-näyttelyssä. Minulla oli mukana vain Noah, jonka esitin käyttöluokassa ja meni pikkasen paremmin kuin viimeksi näyttelyssä. Tosin tällä kertaa oli myös tuomari erittäin miellyttävän oloinen. Lisäksi kasvateistani oli mukana myös Noahin sisko Mini. Niin ja näyttelyhän taas tuli yllättäen, kun perjantai-iltana metsälenkin jälkeen piti heittää koira pesuun ja taas oli sellainen "kääk... koirahan on trimmaamatta" toteamus. Hmm... tämä sakki kun pistelee aina luomu lookissa. ;)

Seinäjoella tuomaroi Saija Juutilainen. Noahilla meni ihan hyvin sen sijoitus oli ERI-1 SA, PU-4. Arvostelu: "2 v kauniisti kehittynyt tasapainoinen ja laadukas nuori uros, jolla erinomaiset mittasuhteet, runko ja luusto. Kaunis pitkä pää, jossa oikeat linjat, purenta ja ilme. Harvinaisen hieno kaulan kiinnitys. Hyvä ylälinja. Liikkuu erinomaisella sivuaskeella. Hyvä hännän asento. Hieman löysät askeleet. Hieno karva. Upea lihaskunto. Upea luonne." Varsin mukava arvostelu. Tuossa oli hyvä hännän asento, mutta kyllä Noah kantaa liikkeessä häntäänsä kehässä turhan korkealla. Noahin sisko Minin sijoitus ERI-1, mutta ilman lisämausteita. Minusta sillä oli myös varsin mukava arvostelu.

Seinäjoelta oli sitten kiire kotiin, etten edes jaksanut jäädä katselemaan sinne loppuun asti. Meillä oli treffit Miinan kanssa ja kiirehdimme sitten meille, jotta ennättäisimme vähän treenailemaan valoisaan aikaan. Eipä paljoa ehditty, mutta jotain pientä. En ottanut kuin Noahin mukaan ja sitten kävimme treenien päätteeksi myös pikku lenkin, että mukana oli Noah, Enya ja Apassi ja Miinan koirat Peppi ja Mio. Hienosti tulivat kaikki toimeen. Illalla myös Lotten tuli piipahtamaan ja tapaamaan Miinaa. Aina mukavaa istua hetken iltaa. Myöhään ei mennyt sillä aamulla oli aikainen herätys kun osallistuimme MH luonnekuvaukseen. Todella mukava päivä ja meillä oli todella mukavat kuvaajat Marina Bast ja Carina Timberg ja testiohjaajan Anne Kuivinen. Ja itse asiassa heidän kanssaan tuli puheeksi alustava buukkaus vuodelle 2013 Länkkäreille ja mahdollisesti Stormeille. Minulle päivä kasvattajana mielenkiintoinen, koska neljä kasvattiani osallistui. Ei myöskään tullut yllätyksiä. Noah reagoi aika voimakkaasti, mutta toisaalta se palautui kaikesta "pelottavasta" hurjan nopeasti eikä loppuleikissä siinä näkynyt kuormitusta. Teddy oli mielestäni rohkeampi myös kuin odotin. Mulla on onneksi otokset videolla, että saan katsoa itse niiden suoritukset kaikessa rauhassa.

Tässä niiden kritiikit (T = Teddy ja N = Noah):

1a Kontakti Tervehtiminen: T 4 ja N 4 "ottaa itse kontaktia ja vastaa siihen"
1b kontakti yhteistyö: T 4 & N 4 "Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta."
1c kontakti käsittely: T 3 & N 3 "hyväksyy käsittelyn"
2a Leikki 1 leikkihalu: T 3 & N 3 "Leikkii aktiivisuus lisääntyy/vähenee"
2b Leikki 1 tarttuminen: T 3 & N 3 "tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla"
2c Leikki 1 puruote ja taisteluhalu: T 2 "tarttuu viiveellä - irrottaa/pitää ei vedä vastaan" & N 1 "ei tartu esineeseen"
3a Takaa-ajo 1. krt: T 1 & N 1 "ei aloita"
3b Tarttuminen 1 krt: T 1 & N 1 "ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään"
3a Takaa-ajo 2. krt: T 1 & N 1 "ei aloita"
3b Tarttuminen 2 krt: T 1 & N 1 "ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään"
4 Aktiviteettitaso: T 2 "tarkkaavainen, rauhallinen, voi istua, maata tai seistä" & N 3 "tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja"
5a etäleikki kiinnostus: T 3 & N 3 "kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja"
5b etäleikki uhka/agressio: T 1 "ei osoita uhkauseleitä" & N 2 "osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkaus eleitä osion ensimmäisessä osiossa.
5c Etäleikki uteliaisuus: T 1 & N 1 "Ei saavu avustajan luo"
5d Etäleikki leikkihalu: T 1 & N 1 "ei osoita kiinnostusta"
5e Etäleikki yhteistyö: T 1 & N 1 "ei osoita kiinnostusta"
6a yllätys pelko: T 3 "väistää kääntämättä katsetta pois haalarista" & N 4 "pakenee enintään 5 m"
6b yllätys puolustus/agressio: T 2 & N 2 "osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä"
6c yllätys uteliaisuus: T 3 "menee haalarin luo kun ohjaaja seisoo sen edessä" & N 2 "menee haalarin luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa"
6d yllätys jäljelle jäävä pelko: T 1 "ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä" & N 3 "pieni niiaus tai nopeuden vaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen"
6e yllätys jäljelle jäävä kiinnostus: T 2 "pysähtyy , haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla" & N 3 "pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria vähintään 2:lla ohituskerralla"
7a Ääniherkkyys pelko: T 3 & N 3 "väistää kääntämättä pois katsettaan"
7b Ääniherkkyys uteliaisuus: T 4 & N 4 "Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja edennyt puoliväliin"
7c Ääniherkkyys jäljelle jäävä pelko: T 1 "ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä" & N 2 "Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla"
7d Ääniherkkyys jäljelle jäävä kiinnostus: T 2 "pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla" & N 1 "ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan"
8a aaveet puolustus/agressio: T 2 "osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä" & N 3 "Osoittaa useita uhkauseleitä"
8b aaveet tarkkaavaisuus: T 3 "Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista" & N 4 "Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja"
8c aaveet pelko: T 3 "on enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollin välillä" & N 4 "On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä"
8d aaveet uteliaisuus: T 5 "menee katsomaan ilman apua"& N 2 "Menee katsomaan kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa"
8e aaveet kontaktinotto aaveeseen: T 4 & N 4 "ottaa itse kontaktia avustajaan "
9a Leikki 2 leikkihalu: T 2 "ei leiki - osoittaa kiinnostusta" & N 3 "Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee"
9b Leikki 2 tarttuminen: T 3 & N 3 "Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla"
10 Ampuminen: T 3 & N 3 "kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, mutta palaa leikkiin/passiivisuuteen"

Varsin kiinnostava testi siis ja molemmat omat koirat, sekä Peppi ja Demi suorittivat testin hyväksytysti. Luulen, että kaikki muut paitsi yksi nahkacollie selvittivät testin. Tuomarit keskeyttivät sen testin ja se mikä siinä on kurjaa jos tuomari keskeyttää, niin koira ei enää saa testiin myöhemminkään osallistua. Jos ohjaaja itse keskeyttää, niin silloin saa osallistua. Teddy oli yllättävän rohkea aaveet osiossa ja suhtautui noihin pelottaviin asioihin järkevästi. Teddy on rauhallisempi, eikä sen reaktiot ole yhtä voimakkaita kuin Noahin. Molemmat koirat myös hieman ihmettelivät ensin sitä leluakin. Paloletkusta solmittu patukka, ihan hyvä lelu mutta aika jööti. Teddyn kanssa ei ole harrastettu vetoleikkejä, joten se ei ole kovin edukseen tässä ja luonnetestin leikkiosiossa. Se on koira joka tykkää vaan kantaa tavaraa ja luovuttaa nätisti. Noahin kanssa taas on vetoleikkejä on harrastettu, joten se on niiden osalta taistelutahtoisempi. Lisäksi nuo etäleikit ja se takaa-ajo ei kiinnostanut koiria ts lelu ei aiheuttanut tarpeeksi suurta innostusta ja niiden kanssa on harjoiteltu, etteivät saa lähteä minkään perään. Sanallista käskyä ei MH luonnekuvauksessa saa käyttää ja normitreeneissä ei saa lähteä liikkeestä. En tiedä miten paljon tuo treenauksen ja kokemuksen osalta vaikuttaa tuohon osioon. Sinänsä ei mitään yllätyksiä tullut. Osasin odottaa että Noah reagoi Teddyä voimakkaammin kun sillä on enemmän tempperamenttia kuin Teddyllä. Normaalielämässä Noah on huomattavasti Teddyä tasapainoisempi, jolla ei ole minkäänlaisia pelkoja koskaan esiintynyt. Teddy esim inhoaa korkeita paikkoja ja liukkaita alustoja (sietää noita kyllä nykyään, mutta ei pidä niistä), Noah taas on kuin kala vedessä missä tahansa, Teddyllä on ollut enemmän mörköilyä, kun taas Noah ei ole ikinä mörköillyt. Summa summarum erittäin mielenkiintoista!!!

Pennut olivat mukana vain hieman haistelemassa ilmapiiriä, mutta saivat enimmäkseen odotella. Ihan fiksusti käyttäytyviä nuoria flatin alkuja olivat tänäänkin. Perjantaina  ollessani koirien kanssa metsälenkillä Apassi löysi kuolleen telkän jostakin. Se liikkuu erittäin rohkeasti ja käyttää hyvin nenäänsä. Se telkkä oli jo hetken aikaa ollut kuolleena, mutta eipä näyttänyt sitä haittaavan, vaikka vähän haiskahti. Ei ihan hallittua palautusta ja luovutusta, kun siskokin oli kiinnostunut pikkupojan saaliista. ;) Pentutreffiltä on muuten lisätty kuvia nettigalleriaan. Sitten kuului iloisia uutisia viikonlopulta. Pentujen isän pentuesisar oli työskennellyt hienosti Norjassa flattien pohjoismaisissa mestaruuskisoissa. Eilen koira oli tullut Norjan käyttövalioksi ja taisi olla kokeen paras koira ja sen ohjaaja palkittu parhaana ohjaajana. Sen sijoitus mestaruuksissa sitten 2. Niin ja viime viikonloppuna se oli saanut 2-tuloksen A-kokeesta. Erittäin hyvä koira ja taitava ohjaaja!!!

Nyt pitää vähän tutkiskella lisää noita MH tuloksia....

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Länkkärien pentutreffit 15.10.2011

Eilen oli näiden pikkupentujen ensimmäisten pentutreffien aika ja täytyy todeta, että ne olivat varsin hyvään aikaan. Olin itse oikein tyytyväinen näkemääni. Kaikki pennut käyttäytyivät erittäin hyvin, eikä ollut yhtään sellaista tunnetta, että OMG kun koiria ja ohjaajia katsoi. Paikalla olivat kaikki muut paitsi Vantaalla asuva Vilma ja Ruotsissa asuva Skipp. Todella ihanaa kun niin moni pääsi paikalle. Minulla oli apuna myös Lotten, joka handlasi tuota pikkumiestä, Lottenin kommentti oli kyllä, että "tämä koira pitäisi kyllä asua Sandsundissa heillä" ;) sen ohjaaminen sujui kerta kaikkisen hienosti.

Päivä aloitettiin ensin kaverini Minnan opastuksella ihan päivittäin tarvittavien asioiden osalta eli ihan perus yhteistyön, luoksetulon, narussa kulkemisen, luopumisen ja ym sellaisen osalta mikä helpottaa päivittäistä elämää. Keskustelimme ihan koti käytäytymisestä ja rauhoittumisesta. Ihan peruskauraa, mutta sellaista, minkä kanssa on tehtävä tässä vaiheessa työtä, joka antaa sitten niin paljon kun perustyö on tehty. Näiden harjoitteiden jälkeen menimme meille lounaalle. Lounaan jälkeen sitten tutustutiin riistaan. Mukana minulla oli harakka, varis, telkkä ja kani. Pennut oli narussa ja katsoimme miten reagoivat riistaan. Hyvin spontaania sakkia olivat. Ja riistan suhteen on pistettävä jäitä hattuun ja hoidettava yhteistyö kuntoon ensin. Enya oli ehkä sellainen joka ei ollut ihan niin spontaani kuin olisin toivonut, mutta huomaan, että se jännitti vähän tilannetta. Sen jälkeen näytin pikku jutun damilla mitä voi tehdä. Enyan kanssa olimme ensin siinä missä oli riistaa, mutta riistan hajut kiinnosti sitä aivan liikaa eli ei kun paikan vaihto.

Olin itse kovin tyytyväinen näkemääni ja suuri kiitos teille kaikille kun tulitte!!! Olette kaikki tehneet kovasti työtä koirienne kanssa ja se todellakin näkyi. Nyt on vähän kotiläksyjä minkä parissa saa puuhastella ja sitten tapaamme todennäköisesti jossain vaiheessa tammikuuta.

Tässä meistä ryhmäkuva, jonka ottaminen oli helpommin sanottu kuin tehty. Kun joku istui niin toinen nousi seisomaan jne... Otin aika paljon kuvia päivän aikana ja päivittelenkin galleriaan uusia kuvia tässä kunhan vain ennätän. Nyt lähden vähän pentujen kanssa tekeen pikku juttua ja sen jälkeen ulkoilemaan kun on taas niin upea ilma!

vasemmalta: Anna ja ipanat, Jonas, Neo & Nina, Anna & Rambo, Liisa & Iida, Anne, Sami & Pemu

 

Paska reissu....

.... mutta tulipa tehtyä. ;D Siis kyseessä on viime viikonlopun 8.10.2001 WT-koe Oripäässä, joka oli myös flattien WT mestaruuskoe. No ei kai se nyt ihan huono reissu ollut, mutta tulostasoltaan vain hieman laihahko. Perjantai-iltana ajelin täältä Sulvalle Heidin luokse. Aamu kolmelta herätys ja klo 3:30 olimme jo tien päällä. Mukana meillä oli Teddy, Noah ja Soya. Meidän tulostaso oli lievästi sanottuna surkea, koska koko autollinen nollia kerättiin. Lisäksi kasvateistani siellä starttasi Meri, Nemo ja Sade, niin ikään nolla-linjalla. Sinänsä WT on rankka koe-muoto, sillä jos joku rasti menee pipariksi, niin se on armotta nolla. Olihan tuolla kokeessa myös ihan hyviä hetkiä ja sai olla tyytyväinen koiraansa.

Koirien tulokset:
E.Riddle Of Rain "Teddy" AVO-0 (0-0-0-10 = 10 p)
E.Raindancer "Sade" ALO-0 (0-7-17-7 = 31 p)
E.Storm Warning "Noah" ALO-0 (19-0-14-8 = 41 p)
E.Storm Chaser "Nemo" ALO-0 (0-10-0-14 = 24 p)
E.Stormtosseda Sea "Meri" ALO-0 (13-0-12-9 = 34 p)

Nuo pisteet on rasteilta järjestyksessä, mutta esim Teddy aloitti oman kokeensa nelosrastilta. Rastit seuraavanlaiset:

Rasti 1: Metsämarkkeeraus: Noahilla meni metsämarkkeeraus ihan putkeen, en tiedä mistä yksi piste väheni. Teddy taas kaahasi tuosta metristä ohi ja lähti haahuilemaan (ilmeisesti avoimen luokan paukut lähihaussa ennen markkeerausta häiritsi sitä.) Koira pois ja nolla. Sateella tämä meni nollaksi, suoraan markkeerauksella ja oli suunnilleen sitä mieltä, että dami, pöh ja katsoi olisiko parempaa tarjolla. ;) Meri markkeerasi muistaakseni liian lyhkäseksi. En muista mikä tässä oli Nemon kohtalona.

Rasti 2: Lähihaku: Noahin sain ohjattua alueelle, mutta ei keskittynyt tarpeeksi nenätyöskentelyyn alueella, vaikka sain sen aina alueelle. Hakualueen vasemman laidan joku haju kiinnosti sitä kovasti. Teddyä en lähettänyt lähihakuun. En tiedä miksi sillä on tässä nolla, koska sanoin tuomarille, että en lähetä sitä eli itse sen kieltäydyin sinne laittamaan. Nemo teki päivän parhaan lähihaun, mutta jotain virheitä siinä kaiketi kun ei täyspottia. Meri kävi lähihaku alueella ehkä niin paljon, että suhjahti hakualueen nurkasta läpi. ;) Sadekin tässä epäonnistui.

Rasti 3: Markkeeraus ja ohjaus pellolla: Avoimessa luokassa tuli kaksi laukausta markkeerauspaikan luona ja yksi heitto pellolle, niin että heittäjät olivat metsäalueen kulman takana. Teddy noukki markkeerauksen ihan nappisuorituksella ylös. Sen jälkeen oli ohjattava n 45 astetta toiseen suuntaan. Teddypä singahti markkeerauspaikan suuntaan ja sain pysäytettyä, mutta raskasta yhtä kaikki, joten ohjaus jäi hakematta. Olisi pitänyt lähettää ihan selkeästi enemmän ihan toiseen suuntaan. Alokasluokassa ohjaukselle tuli myös laukaus, siis sinnepäin, ettei niinkuin aloluokassa. Noah teki markkeerauksen ihan nappiin. Sen jälkeen kielsin sitä markkeerauspaikallepäin ja käänsin rintamasuuntaa. Suoraan ohjaukselle, mutta oli sillain, että ei täällä mitään ole ja oli menossa markkeerauspaikkaan päin. Pysäytys ja suunnan näyttö uudelleen ja dami talteen. Sade teki tämän hyvin. Merin kanssa Päivi sai vähän äkseerata ja itse asiassa Meri bongasi minut ja Teddyn kauempana tiellä kun kävelin Teddyn kanssa meidän suorituspaikalle. Mutta saivat tosiaan damit talteen aika hyvin. Nemo sai markkeerauksen talteen, mutta ohjauksesta kuului paljon pillitystä ja tuomari totesi, ettei sillä ainakaan itseluottamusta puutu kun haahuili kaukana eli heitti tehtävän lähinnä hauksi.

Rasti 4: Markkeeraus jokiuomalla: Teddy oli yksi noin kourallisesta koirasta avoimessa luokassa jotka sai damin talteen. Sain sille sanoa siinä jokeen menon kohdalla pari kertaa "eteen". Tuo rasti oli siitä kurja, että sitä kadotti koiran totaalisesesti, että ohjaapa sitä sitten. Tosin kyllähän koiran täytyy markkeerata ja itse asiassa tässä sain itse tuomarilta noottia, että olisin voinut nopeammin puuttua asiaan. ;) Hmm markkeeraus on markkeeraus, mutta wt:ssä ideana on dami ylös ASAP. Noahille myös maastonvaihdos asetti rajoituksen. Treenin paikka... Myös muut saivat tämän damin talteen, joskin esim Nemo pudotti damin ennenkuin oli ohjaajan kädessä ja niin taisi olla jommalla kummalla tytölläkin.

No enivei olimme kuitenkin kaikki joihinkin asioihin tyytyväisiä, ettei nyt sentään ihan turha reissu, vaikka tulostaso oli vähän laihahko! Me kaikki saimme arvokasta tietoa, että missä meillä kaikilla on treenin paikka ja nyt tässä onkin pitkä talvi aikaa treenailla juttuja ja olla fit-for-fight taas kevään korvilla. Heidin kanssa meillä oli rattoisa reissu, eikä autossa ollut juurikaan hiljaisia sekunteja. ;)

Sunnuntaina 9.10.2011 oli sitten SNJ:n päänäyttely. Itse en jaksanut sinne koiriani ilmoittaa. Jotenkin näyttelyt omalta osaltani tökkivät eli kiinnostusta niihin ei ole jostain syystä tällä hetkellä pätkääkään. Siellä kuitenkin esitettiin Nemo ja Sade. Nemo sai H:n Agneta Cardellilta. Nemon olisi pitänyt olla maskuliinisempi ja kaikkea olisi saanut olla vähän enemmän. Sade esitettiin Filip Johnssonille ja tulos oli ERI. Sateella oli todella hyvä arvostelu, joskin koira olisi ehdottomasti edukseen muutamaa kiloa hoikempana, koska kyljissä oli tavaraa aikalailla.

Sunnuntaina me sitten puolestamme täällä treenailtiin. Päivi ajoi WT:n jälkeen meille ja jatkoi sitten illalla kohti pohjoista. Olimme Martinan talon viereisillä pelloilla tekemässä markkeerauksia, kun kerrankin oli heittäjiä. Mukana oli Martina ja Colin, Päivi ja Meri, Lotten ja Troy ja minulla oli Poppy, Teddy ja Noah. Poppy oli loistava pentutauon jälkeen. Pitää ottaa vielä sen kanssa itseä niskasta kiinni. Treenien jälkeen me juotiin Martinalla tupari/kihlajaiskahvit. Mukava päivä kaiken kaikkiaan!

lauantai 1. lokakuuta 2011

Uusi menopeli

Kävin nyt sitten tänään ihan ex-tempore vaihtamasssa autoni uuteen tai eihän se uusi ole, mutta minulle uusi ja vuoden uudempi kuin entinen autoni. ;) Mä olen ennenkin tehnyt autonvaihdon vähän ex-tempore, kun mun piti vaihtaa autoon talvirenkaat, niin vaihtui koko auto. ;) Vaikka on kuullut juttuja, että naisia ei palveltaisi hyvin autoliikkeissä, niin sain oikein hyvää palvelua. :) Niin ja Miku ei ollut mukana kun oli reissussa, kiva yllätys kun tulee kotiin, niin uusi auto pihassa. ;) No kerroin sille kyllä puhelimessa. Taloon tuli nyt Volkswagen Caddy vuosimallia 2004 ja tuo sattuu olemaan diesel versio. Muuten tuntuu kivalta autolta, mutta olisi saanut olla punainen kuten mun vanhakin auto oli. ;) Nyt tuo Caddy on sininen ainakin papereiden mukaan, mutta auringossa näyttää vihertävältä. No who cares... enhän mä sitä väriä näe kun mä sillä ajan.Vähän haikealta tuntui luopua niin mukavasta ja luotettavasta Volkswagen Golfistani, jolla olen kaasutellut ympäriinsä viimeisen kolmen vuoden ajan. Mutta koirat mahtuu tuonne paremmin. Pitää saada sinne vaan vielä joku häkkiviritelmä. Taidan ottaa yhteyttä Hauboksiin, jotta saavat tekaista tuohon hyvän häkin. Tässä kuva uudesta menopelistä.



Tänään länkkärit on tasan 4 kk:n ikäisiä. Aika kuluu nopsaan. Enyan ja Apassin kanssa on puuhasteltu jotain pikku juttuja. Nyt rupeavat olemaan siinä mallissa, että voi tehdä jotan pieniä noutoja. Ne on ollut vähän omivia, mutta otin tiistaina kentällä pari noutoa Noahin tokon jälkeen ja hyvin toimi nyt siellä.  Tässä kuva Enyasta tänään lenkiltä, en tiedä missä kävi kaivelemassa. Kuva on vähän suttuinen kun otettu mun kännykällä ja koira ei ihan paikallaan.


Ihanaa kun maanantaina saa ottaa Siniltä tikit pois, niin sekin pääsee lenkeille. Vähän tylsää sillä on ollut kun me muut ollaan lenkkeilty. Ensi lauantaina on sitten WT-koe, jossa starttaan Noahin ja Teddyn kanssa. Pitäisi vissiin vähän treenatakin. ;) Sinne menemme kimppakyydillä Heidin kanssa, niin tosi kiva kun ei tarvitse yksikseen ajella niin pitkää matkaa. :)

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Agilityn hyppytekniikkaa

No niin nyt olemme osallistuneet taas Noahin kanssa agilityn hyppytekniikka kurssille. Meitä kurssittamassa oli Kaukosen Ulla Järvenpäästä. Voi vaan taas todeta, että todella hyvä kurssi ja nyt saamme jatkaa uusien kotiläksyjemme kanssa. Tämä oli siis toinen kerta Noahin kanssa. Osallistuimme ensimmäisen kerran Ullan kurssille tammikuussa. Koko talven harjoittelimme hallissa tekniikkaa. Ulos siirtyessä oli hieman taukoa. Uskomatonta, että silloin kurssille osallistui kymmenkunta koirakkoa, niin meitä on ollut vain pari sitkeää sissiä jatkamassa treenejä. :) Silloin talvella Noahin takaosan hallinta ei ollut hyvä ja syvätuen osalta oli parannettavaa. Syvätuki on siis koiran syvät lihakset, jotka kehittyvät ainoastaan hitaassa liikunnassa. Noah kun on ketterä ja nopea koira, niin on vauhdilla korvannut puutteita joita syvätuessa on ollut. Lisäksi hyppy oli etupainoinen ja Noah tömisi alatullessaan. Koska takaosan hallinta oli heikkoa, niin Noahille kokoaminen ja painon siirto oli haastavaa. Noah on sen kokoinen koira, että varmaan tulee esteen kuin esteen yli, mutta se että miten se hajoittaa ja kuormittaa kroppaa on sitten toinen asia. Haluan pitää koiran terveenä, joten siksi ei ole aivan sama miten koira hyppää. Noah on kuitenkin agilityä ajatellen aika iso, vaikka flattiurokseksi ei ole iso ja raskas. Saimme tammikuussa ohjeeksi harjoitella vain set pointia ja perussarjaa kesään asti. Näin olemme toimineet ja työmme on tuottanut tulosta, koska Noahin kroppa on kehittynyt huimasti ja hypyt pääasiassa aika hyviä. Noah mm kävelee kaatuneiden puun runkojen päällä maastossa. Kun aloitimme harjoittelut, niin se vain huojui rungolla seistessään ja jos lähti liikkeelle, niin taka osa saattoi pudota pois. Nyt se pystyy kävelemään kapenevalla puunrungolla ja seisomaan siellä vaikka kuinka kauan. Lisäksi pitäisi enemmän vielä harrastaa h-i-d-a-s-t-a ylä- ja alamäki kävelyä, jotta takosan ja lapojen syvätuki vielä paranee. Lisäksi myös huolellinen verryttely ja jäähdyttely ja palauttava lenkki ravissa on erittäin tärkeää!!!

Nyt viikonlopun aikana teimme eri harjoituksia. Noahilla on edelleen työstettävää kokoavien liikkeiden osalta. Tämä onkin tiedossani, sillä esimerkiksi nyt kisoissa olen huomannut että käännöksissä on parannettavaa ja tähän myös olemme saaneet nyt lisävinkkiä harjoitteluun. Itse asiassa siinä näkee miten hyppytekniikka on tuottanut tulosta. Noah on kisannut yhteensä kolme kertaa eli mennyt kisoissa yhteensä viisi rataa ja nyt on kaksi siirtoon oikeuttavaa nollaa kasassa. Noah ei ole kovin montaa kertaa hypännyt treeneissä esteitä edes maksi korkeudella. Edellisen kurssin jälkeen sanoin koulutusohjaajalle, että nyt minun ja Noahin suunnitelma on sellainen, että teemme hyppytekniikkaa ja harjoittelemme sitten treeneissä pelkästään ohjausta matalilla rimoilla (n 20 cm). Kesän korvalla rimoja vasta nostettiin, mutta se ei ole Noahille tuottanut ongelmia.

No enivei nyt on sitten harjoiteltava Noahin kanssa edelleen set point harjoitusta, set point harjoitus myös vinottain,  perussarjaa teemme nyt etäisyyden kanssa ja häiriön kanssa eli että minä liikun, lisäksi perussarjaa niin, että ennen perussarjaa on hyppy eli hypyn jälkeen on koottava itsensä. Tällä opetetaan koira keskittymään hyppyyn ohjaajan liikkeestä huolimatta. Usein kun ohjaaja häiritsee koiraa, niin koiran pää nousee ja jalat tippuvat ja näin ollen myös rima lentää. Uutena juttuna sitten otetaan "power grid" harjoitus eli se on perussarja, jossa Noahilla on rimat 40 cm korkeudella ja väli on 10 f (jalkaa). Jonkun verran kaarretyöskentelyä, että kolmen esteen sarja, jossa palkka on kaarteessa ja ohjaajan lähetyspaikka on toisen esteen kohdalla. Lisäksi Noahin kanssa harjoitellaan alastuloharjoitusta ensin lyhyellä harjoituksella eli ensin on speedbump, jossa etäisyys Noahille 5 f, okseri ja vielä sen jälkeen hyppyeste eli joutuu esteen jälkeen kokoamaan itsensä. Noahilla ei ollut ongelimia etäisyyksien kanssa eli osaa kyllä venyttää, mutta kokoamiset on haasteellisia. Lisäksi tehdään sellaista sarjaa missä on askeleen pidennykset putki kaarteessa ja sen jälkeen perussarja, jossa joutuu kokoamaan itsensä. En laita tähän mitään tarkempia ohjeita sen takia, koska nämä kotiläksyt on aina koirakohtaisia ja sen takia on hyvä että ihminen joka osaa katsoa koiran tyyliä, niin sanoo mikä sopii millekin koiralle.

Tosin suunnitelmissani on, että teen myös Teddylle hieman hyppytekniikka treeniä, koska sain sen lavan totaalisen jumiin toissa keväänä kun teimme hyppynoutoja dameilla. Teddy on varmaan hypännyt kovin etupainoisesti silloin ja jumittanut itsensä. Sen kanssa otan vain set point harjoituksen ja perussarjan ohjelmaan, koska niitä voi kuitenkin suht turvallisesti tehdä kaikkien koirien kanssa. Monet pitävät agilityä helppona ja huuhaa lajina, mutta sitä se todellakaan ei ole.

Nyt Noahin kanssa on suunnitelmissa kisata parit ykkösluokan kisat vielä syksyllä. Saa nähdä nousemmeko kakkosiin tai kuinka käy?!? Jos ei niin sitten joskus... Kuitenkin nyt lähden tekemään taas uudella innolla hyppytekniikkaa, jotta sitten kakkosissa saamme napsaistua metrejä pois kaarteista. Varsinaisissa treeneissä tehdään pienillä korkeuksilla edelleen ja myöskin sitä, että rimat on vähän eri korkeuksilla, että koira oppii lukemaan ja pysyy aktiivisena. Katsotaan kuinka edistymme. Olen sitä mieltä, että jokaisen flatin kokoisen koiran olisi syytä tutustua hyppytekniikka harjoitteluun ja turha kiire pois! Poppyhan on harrastanut agilityä vuoden iästä alkaen ja onkin onni, että sillä on luonnostaan ollut niin hyvä tekniikka ja kropan hallinta (eikä heikkouksia, jotka vaikuttaneet harjoitteluun), ettei se ole hajoittanut paikkoja, mutta eipä sillekään jotkin treenit pahaa tee. :)

keskittyminen ennen omaa vuoroa :)
Kyllä taas sai olla niin tyytyväinen omaan koiraan! Onni on omistaa Noahin kaltainen koira, en voi kuin todeta että luojan kiitos se jäi kotiin. Se on koira joka tuottaa minulle niin paljon iloa ja ihan arkipäivätkin hienoja sen kanssa. Eihän se nyt virheetön koira ole, mutta se on vain minun käteen sopiva koira. Se tuntuu aina vain vahvemmin siltä, että se on koira joka omassa sydämessäni tulee täyttämään Daisyn jättämät saappaat!!! <3



Pennutkin olivat mukana kentällä aamupäivällä ja jäivät kotiin sitten lounaalla kun Noah haettiin kotoa treeneihin. Tein niin, että ne olivat eilen ja tänään yksitelleen mulla seuraamassa treenejä ja teimme pikkujuttuja kuten kontaktia, seuraamista, ohituksia ja odottamista. Sillä aikaa toinen oli yksin autossa odottamassa ja molemmat odottivat vuorollaan hiiren hiljaa autossa. Keskittyivät hyvin pieniin treenisessioihinsa ja olivat rauhallisia ja miellyttäviä vaikka ihmisiä ja koiria vilisi. Saivat myös tervehtiä ihmisiä ja tutustua vähän toisiin erinäköisiin koiriinkin. Hyvin meni ja olivat oikein reippaita pieniä ipanoita. :)

Niin ja kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten mun kesälomaviikko. :( Kurjaa kun huomenna pitää töihin ja työmotivaatio on kyllä nollassa... :(

Rasvaimua ja muuta mukavaa..

Kuten otsikko kertoo, niin Sini ja Poppy kävivät rasvaimussa perjantaina. ;D No ei kai, mutta melkein. Lauma nimittäin pakattiin autoon ja ajettiin naapurikaupunkiin eläinlääkäriin, kaikki muut mukana paitsi Noah. Ensin sisään Teddyn kanssa ja silmätipat silmiin. Sen jälkeen Enya ja Apassi tulivat rokotuksille. Saivat tehosterokotteen nelosrokotuksen osalta ja samalla laitettiin rabies. Eivät edes hätkähtäneet piikistä. :) Pennut käyttäytyivät hyvin reippaasti ja Tainankin mielestä fiksuja ja nättejä pikkulapsia. Painoa molemmille oli kertynyt n 15 kg. Uros taisi olla 15,1 kg ja narttu tasan 15. Uros on narttua aavistuksen korkeampi ja on hieman kevyempi rakenteeltaan. Narttu taas on Poppymaisen vahva runkoinen. Niille on tosiaan tullut noin 5 kg neljässä viikossa. Uskon, että se vaikuttaa kun ovat kuitenkin liikkuneet aika paljon, niin myös lihaksisto kehittyy.

Kun pennut oli tutkittu, niin oli Rosan vuoro. Rosa syö heinää ja sitten se sen takia ilmeisesti kakoo kurkkuaan. Katsottiin kurkkuun, tunnusteltiin imusolmukkeet, kuunneltiin sydän ja keuhkot. Ei ollut onneksi mitään ihmeellistä havaittavissa. Ehkä se näkee vielä 10 v syntymäpäivänsä. :)

Sen jälkeen oli Teddyn vuoro. Teddylle siis tehtiin virallinen silmätutkimus. Silmät olivat ihan puhtaat kuten kolme vuotta sitten. Hyvä hyvä...

No niin ja tämän jälkeen alkoi operointi. Kysyin Tainalta saanko katsoa kun hän leikkaa, jos lupaan etten pyörry. ;D Sinille tosiaan oli vatsan alle kasvanut patti. Se katsottiin aiemmin kevään aikana kun se oli pieni ja silloin todettiin, että jos pysyy sellaisenaan niin ei tarvitse tehdä mitään, kun oli ihan irtonainen. No pattipas rupesi kasvamaan ja nyt ilmojen viiletessä oli sitten aika poistaa se. Sinin ihoon tehtiin n 5 cm haava ja se rasvaköntsä kaivettiin ulos sieltä. Tainan mukaan se oli ihan puhdasta rasvaa ja kun oli tuon kokoinen oli hyvä ehdottomasti poistaa se. Nyt Sinillä on tikit mahassa ja ikävä kyllä ulkoilut on tällä hetkellä ihan minimissä kun on märkä keli. Saa käydä nyt näiden ensimmäisten päivien aikana vain pikaisesti tarpeillaan ja olenkin laittanut sille Poppyn BOT-loimen missä on hyvä vatsaläppä päälle kun käväistään tuolla lähimetsässä tarpeilla. :) Sini sai tylsän elämän kunniaksi eilen pienen hieronta session. Itse siis vähän hieroskelin sitä. Sen oikea puoli lavasta oli taas jumissa ja yritti välttää taas alueen hieromista. Varovasti sai ottaa. Täytyypä käsitellä sitä taas tässä uudelleen... Ristiselkä on sillä myös aina vähän kireänä. Nyt tosiaan vain toivotaan, että haava paranee ja tikeistä päästään eroon. Otan itse pois tikit, kun ei ole onneksi mikään vaikea juttu. :) Ällövaroitus:

iho vähän punoittaa tuolta alueelta mistä patti poistettiin ja hieman on turvoksissa. Haava onneksi suht siistin näköinen. :)

 Sinin operoinnin jälkeen Poppylta poistettiin muutama talipatti myöskin. Ajattelin, että ne on hyvä poistaa nyt kun aion tässä myöhemmin steriloida sen, että saa tutkittua, että ne ei ole mitään pahempia juttuja. Sterilointi on itsessään niin iso operaatio, että se riittänee yhtenä kertana tehtäväksi. Ne oli vähän erilaisia kuin Sinin. Yksi patti vähän meni rikki ja sieltä tuli sellaista harmaata talia. Yäk. Poppyn patit oli niin pieniä, että sen haavat vain liimattiin. Se tosin on vähän hassun näköinen kun sillä on muutama kolikon kokoinen karvaton läntti parissa kohtaa. Poppylla oli vähän tullut hammaskiveä takahampaisiin ja ne poistettiin samalla. Tarvii syöttää luita vähän enemmän. :)

No niin kohta täytyy kiiruhtaa kurssille. Olen Noahin kanssa agilityn hyppytekniikka kurssilla. Kävimme ensimmäisen kerran siellä tammikussa ja edistystä oli tapahtunut, jiihaa!!! Ei sanaakaan etupainoisuudesta enää, kokoamisesssa on edelleen työsarkaa, mutta kaiken kaikkiaan kropan hallinta ja tasapaino oli parantunut huimasti, upea juttu!!!

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Hyi helevata sentään...

Minäpä viettelen viimeistä kesälomaviikkoa tämän viikon. Eilen sitten pakkasin koirat autoon ja ajelin metsään lenkille. Koko koiralauma siis matkassa 7 kpl. ;) Lenkki sujui kaikin puolin rauhallisesti ja mukavasti. Kunnes olimme noin vajaan kilometrin päässä autolta. Sini ja Noah ovat juoksentelijoita ja juoksevat aina muita edellä. Nämä kolme aikuista ja kaksi pentua sitten bongasivat jotain niiden mielestä mielenkiintoista tien laidalta. Minä olin muutaman metrin niiden takana. Kunnes kuuluu helkkarinmoista sihinää. Ne olivat bonganneet kyyn, kääk!!! Minä käännyin takaisin päin ja kutsuin niitä ja tulivathan ne. Ei muuta kun koirat naruun. Pennut oli todella kiinnostuneita ja olisivat halunneet vielä mennä katsomaan mikä se jännä sihisijä oli. Hyi helevata sentään!! Tosiaan minä tärisevin käsin pistin koirat naruun ja käveltiin paikan ohi ja tömistelin kovasti, mutta liero oli jo luikerrellut tiehensä. Sen jälkeen katsoin, että turpoaako kenelläkään paikat ja rupeaako kuola valumaan. Rosalla näet valui sellaista sitkeää kuolaa suusta kun oli käärmeen purema. Onneksi näyttää siltä, että selvisimme tästä pelkällä säikähdyksellä. Luulen, että käärmekin oli vähän hämillään kun viisi mustaa ympäröi sen eikä varmaan tiennyt mihin niistä pitää iskeä. Harkinta-aikaa on enemmän kun on vain yksi häiritsemässä sen rauhaa. Voi vain todeta, että nyt oli onni onnettomuudessa!

Muutoin loma sujunut rauhallisesti. Eilen oli Noahin tottistreenit kentällä. Olin erittäin tyytyväinen sen seuraamiseen eilen. Se on vähän häiriöherkkä, mutta nyt oli oikein hyvä. Jälkeen päin otin vielä pennuille vähän seuraamista ja käsittelyä kentällä. Hyvin meni.

Perjantaina meillä onkin varattuna suuri huolto- ja kunnossapitoaika koirille. Pennut saavat 16 viikon rokotuksensa. Teddylle tehdään silmätutkimus. Sini ja Poppy tulevat mukaan, koska Sinillä on isohko rasvapatti mahan alla, jonka haluan poistaa ja lisäksi ikenen liikakasvua, joka on poltettava pois. Poppylla on pari rasvapattia ja syylä, mitkä poistetaan. Tarkoitus on että Poppy steriloidaankin tässä jossain vaiheessa, mutta ensin nuo pari pattia pois. Mietin, että saan varmaan ottaa vielä Rosankin mukaan, jotta Taina saa katsoa sen kurkkuun. Mielestäni hieman on kakonut viime aikoina ja syö ruohoa, niin katsoa, että ei ole tulehdusta kurkussa ja ehkä kuunnella sydänkin, kun sillä tuo 10 v ikä lähestyy. Näin ollen Noah saa ainoastaan jäädä kotiin, koska sillä ei mitään ihmeellistä. :)

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Viikonlopun tulossaldoa...

Nyt on takana koeviikonloppu ja tuntuu, että nyt on takki aikas tyhjä jo tähän aikaan illalla. Meillä oli meidän oman yhdistyksen kokeet. Meillä täällä tuomaroimassa oli Turusen Vesa. Itse hääräsin ylitoimitsijana ja sihteerinä lauantain taipumuskokeessa. Me naisporukalla saatiin vietyä koe kunnialla läpi. ;) Nimittäin viime vuonna tuomari oli ihmeissään ja hieman ennakkoluuloisena, että eikö täällä ole miehiä töissä ollenkaan, mutta joutui toteamaan, että hyvin me vedettiin. Taas sama porukka kasassa ja kyllähän kaikki luisti varsin hienosti. ;) Itse jännitin Martinan ja Colinin (E.Storm Trooper) takia. Tosin, oli kyllä treenatessa tehnyt sellaista työtä, ettei onneksi tarvinnut olla huolissaan. He selvittivät kokeen hyväksytysti. (Nyt on storm-pentueesta 5 koiraa suorittanut taipparit hyväksytysti. Aika outoa, että Meri läpäisi taipparin jo 28.5. mutta tulos puuttuu vielä tietokannasta.) Torstaina käytiin Lottenin kanssa tekemässä kanilla laahausjäljet ja itse ohjasin Colinia kun Martina oli töissä. Ei ongelmaa. Perjantaina kävimme puuhastelemassa variksien kanssa eikä myöskään mitään ihmeellistä. Martina tyynen rauhallisen näköisenä ohjasi kokeessa koiraansa. :) Tuloksia tuli, mutta myöskin epäonnistumisia. Kokeessa starttasi 16 koiraa ja näistä 7 läpäisi kokeen hyväksytysti.

Tänään sitten osallistuin kokeeseen itse ALO- ja AVO-luokkaan. Koe alkoi, että ensin starttasi 10 ALO-luokan koiraa ja sitten 5 AVO-luokan koiraa. Koe alkoi niin, että otettiin yksi riista hausta pois, sen jälkeen jatkettiin vesiohjaukseen ja siirtymisen yhteydessä tuli laukaus. Ohjaus oli yliuitto. Sen jälkeen siirtyminen markkeerauspaikalle. Kakkosmarkkeeraus, niin että ensimmäinen putosi kaislasaarekkeeseen suoraan eteen ja toinen sitten avoveteen, jossa oli melko voimakas virtaus. Sen jälkeen paluu takaisinpäin ja jatkettiin hakua. Haussa oli neljä varista, kani ja lokki, joka oli ns bonusriista. Sitä ei kukaan alo-koirista tuonut.

Ennen minua oli vuorossa Lotten ja Troy (E. Rhythm Of Rain). He saivat riistan hausta ja jatkoivat ohjaukseen. Teki hyvän ohjauksen. Sen jälkeen markkeeraus. Pieni haparointi toisella, mutta sai sen kuitenkin ylös helposti. Sen jälkeen hakuun. Olisi voinut olla tehokkaampi haussa, mutta sai ylös kuitenkin tarvittavat riistat, mutta siitä olimme yhtä mieltä, että siinä ajassa kun siellä juoksenteli olisi pitänyt tapahtua enemmän. Heidän yhteistyö oli kuitenkin mukavaa katsottavaa. Siirtymiset hallitusti ja hienosti, kaikki riistat käteen varmasti. Se mikä Troyn miinuksena oli, että se oli kieltämättä hieman häiriöherkkä. Näki ettei ollut tottunut tekemään töitä kun on yleisöä ja ihmiset liikkuivat jne. Heille tuli tulokseksi kuitenkinALO-2. :)

Noah starttasi 7. koirana. Haku olisi myös voinut olla tehokkaampi. Tässä sen arvostelu:
Haku: Ensimmäinen riista saadaan ylös toisella lähetyksellä (Noah kävi kaislikon reunassa ja pyörähti takaisin). Koira jatkaa hakua mukavalla teholla ja innolla, vaikkakin palailee muutamia kertoja tyhjänä pois. (nipo Anna ei ollut ihan tyytyväinen hakuun ;))
Ohjattavuus: Koira suorittaa tehtävän ensimmäisellä lähetyksellä.
Paikallistamiskyky: Koira havaitsee selvästi molemmat heitot ja noutaa viimeksi heitetyn suoraviivaisesti. Lähetetään ensiksi heitetylle ja koira saa riistasta vainun tuule alta ja riista saadaan talteen ensimmäisellä lähetyksellä.
Riistan käsittely: Koira käsittelee riistaa hyvin ja luovuttaa ne hyvin ohjaajalle. (yhdellä haku variksella vähän lapsellinen luovutus, kun hyppäsi vasten. ;))
Jäljestämiskyky: Koira suorittaa tehtävän.
Muut ominaisuudet: Koira työskentelee tänään erinomaisessa yhteistyössä ohjaajansa kanssa ja on helposti hallittavissa.
Yleisvaikutelma: Koira aloittaa kokeen mukavasti saaden haun ensimmäisen riistan toisella lähetyksellä. Tämän jälkeen koira suorittaa mukavan vesiohjaustehtävän ja onnistuu paikallistamistehtävässä, joskin saa tuulelta hieman apua. Varsinaisessa hakuosuudessa koira esittää riittävän tehokasta ja kattavaa hakua ja suorittaa myös jäljestystehtävän.
Noah sai ALO-1 tuloksen. Tosin meillä ei sinänsä ollut paineita, sillä alla oli jo toinen ykkönen, mutta saimme kuitenkin arvokasta kisakokemusta.

Teddy sen sijaan taas EI ollut erinomaisessa yhteistyössä ja ohjaajan hallinnassa. :) Avoimen luokan koe alkoi vesiohjauksella. Ohjattiin ALO-luokan markkeerauspaikan ohi ja sitten taas toisella puolella oli sitten vene, kylläkin jonkun matkan päässä. Matka nyt sinänsä ei ollut mikään kohtuuton. Koe oli muutenkin ihan basic avoimen luokan koe ilman mitään kikkailuja. Koe alkoi vesiohjauksella, mikä tietysti oli haasteellista kun koirat innoissaan. Lähetin eteen ja menikin sitten hyvin linjaa. Kunnes ympäristö rupesi houkuttelemaan ja lähti ruovikkoon etsimään. Ei myöskään kuunnellut pilliä toivotulla tavalla. Sen vaan piti tarkastaa yksi juttu ennenkuin ennätti tulemaan. Joten minäpä heti alkuun totesin tuomarille tack och adjö, että se oli nyt tässä. Että kun ei tottele, niin eipä tässä kannata palkita sitä pistämällä sitä hakuun. Teddy ei siis kokeesta hakenut ainuttakaan riistaa. Tulos oli siis AVO- Teddyn arvostelu, jossa ei ollut tekstiä kuin kolmessa kohdassa:
Ohjattavuus: Koira lähtee haluttuun suuntaan vedessä, mutta edettyään jonkin matkaa koira ei kuuntele ohjaajan merkkejä ja koira kutsutaan takaisin. Toisella lähetyksellä koira ei lähde haluttuun suuntaan ja ohjaaja päättää keskeyttää kokeen.
Muut ominaisuudet: Ohjaustehtävässä koira ei ole tänään ohjaajansa hallinnassa.
Yleisvaikutelma: Koira aloittaa kokeen haparoiden epäonnistuen vesiohjauksessa siinä määrin, että ohjaaja päättää keskeyttää kokeen.


Niin ja Maria ja Nemo (E.Storm Chaser) kävivät Pirkan kokeessa starttaamassa eilen lauantaina. Nemolla meni vesiohjaus pieleen, pudotteli riistoja ja haku olisi myös voinut olla tehokkaampi, joten saivat ALO0 tuloksen.


Ja sitten vielä ilouutinen oli päivälle se, että Meri (E.Stormtossed Sea) kävi jossain siellä etelässä pomppimassa agilitykisoissa. Siellä tuomaroi minun oman kotiseuran Anders Virtanen, joka ei siis tunne Päiviä ja Meriä, mutta tuntee minut ja minun koirat. Hän ei varmaan tiennyt, että kyseessä oli Poppyn tytär ja Noahin sisko. ;) Päivin mielestä Andersin radat oli mukavat ja luokkaan erittäin sopivat. Hyppyradalla joku rima tippui. Mutta agiradalla he sitten tsemppasivat kunnolla. Meri teki virheettömän suorituksen ja sai nolla voiton maksi 2 -luokassa. Onneksi olkoon, hienoa likat!

Nyt tämä painuu kohta nukkumaan. Onneksi on ensi viikko kesälomaa!

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Agility viikonloppu

No niin nyt on ollut agilityä koko viikonloppu. Eilen lauantaina oli meidän omalla kentällä kisat. Aamusta oli Poppylla heti pari rataa. Aloitettiin hyppyradalla. Poppy teki virheettömän radan ja alitti ihanneajan, mutta sijoitus oli 10. Myös Demi (E.Little Raindrop) osallistui myös ja se teki myös virheettömän radan ja sijoitus oli 5. Toinen rata oli agirata ja Poppy tiputti yhden riman, muuten oli ok. Demillä ei sitten mennyt tämä toinen rata ihan nappiin, vaan keräsi aika paljon virheitä.

Poppyn kisan jälkeen oli vielä sitten joukkue piirimestaruudet, joihin sekä Noah että Poppy osallistuivat. Meidän joukkueeseen kuuluivat näiden kahden edellä mainitun lisäksi bordercolliet KC ja Bente. Noah ja Poppy tekivät virheettömät radat, mutta bortsuilla ei mennyt ihan putkeen, joten meidän joukkue sijoittui aika häntäpäähän. ;) Minä itse osallistuin ensimmäistä kertaa agin joukkuekisoihin. Poppylle kerta oli jo kolmas. Se on osallistunut lainaohjaajien Andersin ja Ankin kanssa skaboihin, kun mä olen itse ollut metsästyskokeissa.

Joukkuekisan jälkeen Noah sitten osallistui vielä ykkösten kisaan. Ykkösillä oli vain yksi kisa. Se meni muuten varsin hyvin, mutta kun tuli putkesta piti hypätä yksi este ja sitten mennä kepeille. Jotenkin Noahilla huomasi esteen vähän liian myöhään (oli ilmeisesti jo ajatukset kepeillä), niin kun lähti hyppyyn osui rimaan etuosallaan ja siitä femma. Sijoitus oli kuitenkin 2.

Tälle päivälle sitten Noah oli ilmoitettu Kokkolaan kisoihin, jossa tuomaroi Berglundin Eija. Eijan radat ei ehkä ihan helpoimpia näkemiäni ykkösen ratoja, mutta tosi kivat radat mun mielestä kuitenkin. :) Kisa alkoi hyppyradalla. Noah teki varsin mukavan radan. Olimma ainoat joilla oli virheetön rata ja luokka voitto ja toinen LUVA. Toiselta radalta tuli sitten femma. Se oli täysin oma moka. Noah tuli putkesta ja piti mennä toiseen putkeen joka oli A-esteen alla. Mun olisi pitänyt tarkemmin lähettää se sinne putkeen ja kun itse väistin A-estettä, niin vedin koiran mukan ja kielto. Grr... että sitä pitää itse olla tyhmä. No sijoitus oli kuitenkin 2. tuollakin radalla.

Olen kyllä todella tyytyväinen Noahin tekemisiin. Sillä on ihana asenne työntekoon yhdessä minun kanssa ja mun mielestä sen kanssa on todella kiva harrastaa eri juttuja. Se mitä vielä on, että sillä on hieman pitkiä kaarteita vielä, mutta on mielestäni petrannut erittäin hyvin kroppansa hallintaa. Se hahmottaa jo, että missä sen takapää on. ;D Nyt vain siis yksi virheetön rata tehtävä ykkösissä ja sen jälkeen saadaan kokeilla onneamme sitten kakkosissa. Poppy ei kisannut tänään, kun ajattelin, että säästelen sitä hieman kun eilen se meni kolme rataa. Ei ole enää mikään ihan nuori enää ja sitten se ei ehkä kuitenkaan ole parhaassa mahdollisessa lihaskunnossa vielä pentujen jälkeen, vaikka kunto on ihan ok.

Meidän lapsukaiset Enya ja Apassi (tai Aapo kuten Outi sanoi) olivat mukana Kokkolassa ja saivat ihmetellä hieman maailman menoa siellä. Miku lähti työporukan kanssa viikoksi lappiin, niin helpompi napata nuo pentuset mukaan, vaikka meillä nyt ei kovin kauaa siellä mennytkään. Ei ne ollut oikein moksiskaan vaikka ympäriltä kuului taputuksia, näkyi vieraan näköisiä koiria jne. Minulla oli Enya ja Outi sitten handlasi tuota pikkumiestä siellä. ;) Molemmat piti hyvin kontaktia ja seurautettiin pikkupätkiä ja sen sellaista puuhastelua. Yksi lapsilauma bongasi pennut Kokkolassa ja kävi niitä ihastelemassa. Tosin ne on tällä viikolla ollut sosialistettavina muutenkin. Tiistaina ennen Noahin toko treenejä oli yksi alkeistokoryhmä ja mentiin sinne vähän kuokkimaan. Puolituntia per pentu saivat olla ryhmässä. Keskiviikkona meidän kentällä oli epäviralliset agikisat, niin siellä lapsukaiset oli myös ihmettelemässä maailman menoa. Varsin cooleja pieniä flatteja näyttävät olevan. ;) Mulla on reilun viikon päästä kesäloma, niin täytyy mennä sitten varmaan noiden kanssa kävelemään vähän keskustaankin.

Että sellaista tältä viikonlopulta. Niin ja käytiin me Lottenin kanssa vähän treenailemassakin, kun ensi viikolla meillä on sitten meidän omat kokeet. Jännää...

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Flattimestaruus ja luonnetesti

Nyt on aktiivinen viikonloppu taas takanapäin. Klo 3 aikaan pe-la yönä olin jo auton ratissa suuntana pohjoinen ja hyvin ennätettiin aamun ensimmäiseen lauttaan, jonka määränpäänä oli Hailuoto. Noah osallistui flattimestaruuden kisälliin ja kasvateista Nemo oli ilmoitettu. Sade oli varalla ja näin sitten tapahtui, että joku oli jäänyt ilmoittamatta pois ja Sade sitten sai starttipaikan. Aamusta heti oli näyttelyosuus. Kisällin näyttelyosuuden tuomaroi Lena Hägglund Ruotsista. Paljon oli koiria postimerkin kokoisessa kehässä. Tuomari poimi Noahin mukaan siihen ryhmään, jonka valitsi jatkoon. Aika nopsaan tuli sitten kuitenkin kättelemään meidän ulos. Velipoika Nemo sensijaan oli 5. ja sai siitä 2 pistettä, kiva! Heti kun olimme tästä suoriutuneet, niin lähdimme koepaikalle.

Alo-luokassa oli tuomarina Vesa Hietikko. Koe alkoi simppelillä ykkösmarkkerauksella fasaanilla. Sen jälkeen tuli kakkosmarkkeeraus veneestä. Ensin heitettiin oikealle puolelle sorsa ja sen jälkeen vasemmalle lokki. Lokin nouto ok. Sen jälkeen lähetys sorsalle. Noah lähti sinne, mutta jostain syystä sitten ajautui veneen väärälle puolelle. Josta itse pysäytin (kun lähti etsimään väärään suuntaan) ja käänsin oikealle. Sai sorsan talteen. Tämä kakkosmarkkeeraus osoittautui todella vaikeaksi ja mielestäni se oli kyllä alokasluokkaan turhan vaikea. Sen jälkeen siirtyminen ja vesiohjaus viistosti oikealle ja siellä oli tavi. Noah hötkyili taas veneen perään. Annon mennä sinne päin hetken matkaa ja pysäytin ja näytin oikealle ja meni sinne. Tuomari sanoi, että näytti siltä että tehtävä ei olisi koiralle ihan selvä, että mitä pitää tehdä. Juu ei tainnut ihan olla sitä, mutta se häiriöherkkyys!! Sen jälkeen jatkettiin hakuun. Pari varista oli kuivalla maalla ja heinikossa oli sitten yksi lokki ja kolme varista. Noahin haku ei ollut ihan niin tehokasta kuin olisi ollut suotavaa. Sai riistaa sieltä kuitenkin 5/6 ettei ihan huono, mutta tuhlasi aikaa juoksemalla hakuruudun ulkopuolella kaukana. Lähti hakuruutuun hyvin myös vesialueen yli suoraan kun siitä lähetin. Mutta kutsuminen väärältä alueelta pois ja varmaan muutoinkin päivän kuormitus, lähtö hyvin aikaisin vaikutti sen tekemiseen. Se mistä olin todella tyyväinen oli se, että otteet oli nyt tarpeeksi syviä. Noahilla on ollut vähän löysä suu ja helposti on ottanut varsinkin lokit vähän huolimattomasti ja sitten esim Laihian kokeessa pudotti yhden riistan siksi. Nyt oli hyvä, enkä myöskään kiirehtinyt ottamaan heti kun tuli. Myös siirtymiset oli todella hyvät. Tässä kritiikki:

Haku: Laajalla olueella työskentelevä koira, jonka työskentely voisi kuitenkin olla innokkaampaa.
Ohjattavuus: Suorittaa tehtävän. Saisi olla kuitenkin olla suoraviivaisempi suoritus.
Paikallistamiskyky: 1. Näkee ja muistaa pudotuksen. Nopea suoraviivainen nouto. 2. Näkee pudotukset. Noutaa toisena heitetyn suoraviivaisesti. Ei selvää muistikuvaa ensimmäisestä pudotuksesta. Riista saadaan ylös ohjaajan avustuksella.
Riistan käsittely: Hyvät otteet ja palautukset.
Muut ominaisuudet: Rauhallinen laukausten aikana. Seuraa hyvin ohjaajaansa siirtymäosuuksilla.
Yleisvaikutelma: Tasapainoisen oloinen koira, jolla pieniä puutteita kaikissa tehtävissä, jotka yhdessä laskevat palkintosijaa.

Tulos oli ALO-3. Sinänsä ihan hyvä ottaen huomioon lauantai päivän tulostason. Tuloksia tuli heikosti. Yksi ykkönen ja kaksi kolmosta. Loput oli nollia tai keskeytyksiä. :( Muutama koira rikkoi riistan ja muilla ei sitten haku käynnistynyt. Näin siis myös Sateen ja Nemon kohdalla. Molemmille ALO-0. Molemmilla haku tökki, ikävä kyllä. Sade tarvitsee treeniä ylipäänsä, että taas muistaa mitä mikäkin käsky tarkoittaa. ;)  Maria & Nemo tarvitsee vähän kisarutiinia, koska treeneissä Nemolla on ollut todella hyvä haku. Illalla sitten kiirehdin kotiin, koska Sinillä oli sunnuntaina luonnetesti.

Testi pidettiin Pietarsaaressa tai tarkemmin sanottuna Pietarsaaren maalaiskunnassa. Tuomareita oli Pekka Orava ja Pasi Halme. Mielestäni Sinin käytös ei tuonut varsinaisesti mitään yllätyksiä. Ei onneksi purrut tuomareitakaan, hih hih... Mutta selkeästi huomasi tuolla Sinin epäsosiaalisuuden, ei juurikaan ottanut tuomareihin kontaktia vaikka heidän kanssaan kyllä teki vetoleikkiä, mutta ei ole tosiaan mitenkään järjettömän kiinnostunut vieraista ihmisistä. Meni heidän mukaansa siinä osiossa missä kutsuttiin luokse. Mutta se ei siis ole flattimaisen innokas hössöttämään vieraille ihmisille. Velipuoleensa verrattuna arvostelussa oli erona se, että Sinillä oli enemmän puolustushalua, siinä hyökkäsi eteenpäin ja naps kuului, mutta käytös muuttui heti kun hyökkääjä muuttui ystävällisemmäksi. Arvelin itse, että Sini on myös hieman pehmeä, juurikin siitä syystä miten suhtautuu eri juttuihin. Ei yleensä jumitu mitenkään. Sini vaikuttaa välillä kovemmalta kun on, koska ei ole ohjaajaherkkä koira. Siltä oikeastaan puuttuu miellyttämisenhalu tai ei oikeastaan halua miellyttää muuta kuin itseään ja Mikua. Pimeä huone siltä vähän mielestäni epäonnistui, koska se lähti sieltä tulemaan ja näki että ovi oli raollaan ja sieltä pilkotti valoa, sinne siis. Lähti sinne tutkimaan paikkoja valoon ja minusta viis. ;D Jouduin sitä kutsumaan kunnes sitten tuli. Laukauksissa rupesi tähyilemään taivaalle, että mistä lentää tyypillinen noutaja. Sinin kritiikki:

Toimintakyky: kohtuullinen +1
Terävyys: Pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1
Puolustushalu: Kohtuullinen, hillitty +3
Taisteluhalu: Kohtuullinen +2
Hermorakenne: Hieman rauhaton +1
Tempperamentti: Vilkas +3
Kovuus: Hieman pehmeä +1
Luoksepäästävyys: Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3
Laukauspelottomuus: Laukausvarma +++

Pisteitä tuli yhteensä 172 pistettä. Sini taisi saada tämän päivän korkeimmat pisteet. Varsin hyvä mielestäni ilman mitään ylläreitä. Katsoin Sinin suorituksen vielä videolta jälkeenpäin. Innokkaasti ja häntä heiluen mentiin tehtävissä eteenpäin. Huomasi, että jutut vähän sitä kuormitti, mutta eipä paljoa, onneksi!

Tänään olen ollut itse kovin väsynyt reissun jälkeen, etten ole jaksanut sen kummemmin mitään tehdä. Käytiin kyllä kunnon metsälenkki koirien kanssa. Pennut on tänään kantaneet tokon metallikapulaa. Ne ruuan jälkeen kulkevat ruokakupit suussa (kuten meillä Teddy ja Sinikin tekevät), joten ajattelin, että koitan mitä sanovat metallikapulasta. Eipä tuokaan tuottanut mitään ongelmia. Ylpeinä kantelivat sitä. Varma ja hyvä ote siitä. Yksi uusi juttu taas opittu. Eipä sitä tiedä onko siitä sitten hyötyä joskus tulevaisuudessa kun ovat saaneet tutustua metallikapulaankin.

Enya


Apassi-poika

Vielä yksi kuva kun tuo pikkumies harjoittelee vähän seuraamista. Ollaan vähän harjoiteltu oikeaa paikkaa imuttamalla ja otettiin korkeintaan metrin pätkä ilman kättä. Ei mitään käskyjä tms. ole vielä pelissä mukana. Jätkä näyttäisi siis sopivan myös sellaiselle, joka haluaa harrastaa tokoa kun luonnostaan on noin kontaktin hakuinen. :)

Apassi seuraa pikku pätkän. :)

perjantai 2. syyskuuta 2011

Pennut 3 kk

Nyt on nuo pentuset jo 3 kk ikäisiä eli eilen tuli 3 kk mittariin. Kuulumisten perusteella hyvin pyyhkii jokaisella. Täällä ipanat elää ihan tavallista pentuelämää. Leikkivät keskenään opiskelevat elämää. Mä käytän niitä aina välillä tuossa meidän lähimetsässä yksistään. Sinne kävellään narussa ja sitten saavat vähän juoksennella yksikseen. Ollaan otettu pari noutoa ulkona. Ollaan käytetty Noahin vetolelua sellaista lampaan nahkaista juttua. Tänään tein lenkin päätteeksi noudon pentudamilla. Uros haki damin muitta mutkitta hyvällä otteella ja palautti reippaasti ja sitten vaan vähän rapsuteltiin jne. Narttu otti narusta kiinni vähän miten sattuu eikä nyt ollut mitenkään erikoisen hyvä. Mutta kantoi nätisti kuitenkin. ;) Sen jälkeen sitten otettiin vähän paikalla istumista metsässä. Mitään isoja juttuja ei siis ole tekeillä. Muuten ne käy välillä isojen koirien mukana lenkillä ja uiskentelevat reippaasti.

sisko (oik.) ja sen veli

Sitten tänään kun olin matkalla lenkille kohtasin taas näyn joka sai karvat nousemaan pystyyn ja sapettamaan oikein kunnolla. Thank god, että olin liikkeellä autolla, enkä kävellen koirien kanssa tai jomman kumman pennun kanssa. Yksi kakara, joka näytti olevan max 10 v ikäine, talutti suurta mustaharmaata sakemanni urosta. Uros ei tosiaan ollut mikään pieni, vaan varmasti elopainoa oli enemmän kuin lapsella. Kaiken lisäksi tällä parilla oli taluttimena fleksi. Ne tuli melko haipakkaa tien yli. En ymmärrä millaisia vatipäitä on lapsen vanhemmat, jotka päästävät noin pientä lasta ulkoiluttamaan uros koiraa. Koira tosiaan meni vetopäällä ja häntä pystyssä. Kyllä pistää vihaksi!!! :(

Yöllä ennätän varmaan nukkumaan pari tuntia. Aamulla klo 6.30 pitäisi olla Oulunsalossa Hailuotoon menevän lautan kyydissä. Huomenna on flatimestaruus. Noah osallistuu kisälliin. Lottenin kanssa käytiin eilen vielä tekemässä vähän hakua kaislikossa ja hän tuumasi, että treenien perustella meidän pitäisi olla iskussa. Koe on aina koe, ettei koskaan tiedä mitä tuleman pitää. Rosa osallistui vuonna 2004 Flattimestaruudessa ALO-luokkaan ja sai sieltä alo-1 tuloksen ja oli näyttelyssä toinen ja oli sen vuoden Flatti-Kisälli. Illalla sitten takaisin kotiin. Teddy saa varmaan lähteä mukaan turistiksi, vaikka ei voi osallistua. Pennut ja Nartut jäävät Neean ja Mikun hoiviin kotiin. Mun työkaveri Anna varmaan käy narttuja hakemassa lenkille. Hän lenkkeilee ahkerasti ja ottaa mielellään noita mukaan lenkille. Sunnuntaina on Sinin luonnetesti. Saa nähdä miten se reagoi asioihin. Hmm... Raporttia pukkaa viikonlopun jälkeen!