Minin päivä ja pennut 4 viikkoa

Tänään iloitsemme ja olemme erittäin ylpeitä Minin (E.Tropical Storm) ja Isabellan mejä debyytin johdosta. He ovat tänään startanneet ensimmäistä kertaa elämässään mejä-kokeessa. Tuloksena AVO-1 tulos ja pisteitä kertyi 42 p. Hyvää työtä tässä helteessä! Muuten hyvää jäljestystä, mutta makaukset olisi voinut ottaa huolellisemmin. Jäljen vierestä oli lähtenyt lentoon teeri tai jokin lintu. Mini oli vain vilkaissut sitä ja jatkanut jäljestystä. Stort grattis och härligt jobbat Isabella! Poppyn lapsista jäljestystä on kokeilleet ennestään Noah, Colin, Peppi ja Nemo. Nyt en muista oliko myös Mayallekin tehty jälki. Tänään Jenni ja Päivi olivat ahkeroineet pohjoisessa ja tehneet jäljet Rikille ja Merille. Raporttia tuli, että varsin mukavasti mennyt. Poppyn lapset tuntuvat olevan hyvän nenäisiä ja hyviä jäljestäjiä.

Tänään pennut on 4 viikon ikäisiä. Picasaan on lisätty muutama ulkoilukuva pennuista eiliseltä. Eilen pääsivät ensimmäistä kertaa ulkoilemaan ihan omien jalkojen varassa. Tänään niitä on sitten kiikutettu ulos aina välillä ja ovat nyt syöneetkin ulkona = on mulle helpompaa kun syövät nurmikolla, eikä possuile sisällä. Sini on sitten siivoamassa niiden jälkiä. Niin ja Poppykin on nyt jo todennut, että äidin maito ei pelkästään riitä. Pari kertaa on yrittänyt puklata oman ruokansa pennuille. Eli tällä hetkellä ei enää pentujen luokse heti ruuan jälkeen. Ovat samalla tehneet myös tarpeensa sinne kun ovat päässeet ulos. Fiksuja koiralapsia. :) Ne rupeavat olemaan vallan mainiossa iässä. Eilen häntä merkitty tyttö löysi pihasta jonkun pehmolelun palasen. Ei kun suuhun ja täyttä vauhtia luokse. On ne noutajia, hih hih. Merkitön tyttö on melkoinen pallo, hmm taitaa olla saman tyyppinen kuin edellisen pentueen Peppi. Vaikuttaa olevan melko omapäinen. Samaa sanoi ystävättäreni Minna, joka kävi pentuja tutkailemassa ja kääntelemässä ja vääntelemässä tänään. Teddy ja Sini rakastaa pentuja. Teddy kutsuu niitä leikkiin ja pennut näyttävät innostuvan Teddystä kovasti. Sitten aina välissä nuolaisee niitä. Sinin kanssa ne saavat myös telmiä mielin määrin. Ovat aina valvonnan alaisina kun ovat pentujen kanssa. Noah ei suuremmin piittaa ja se murahtikin pennulle, joka kävi etsimään maitoa Noahin mahan alta. Toki se on sallittua että sanoo, mutta sen kanssa saa olla vähän varuillaan. Rosa hyväksyy pennut myös, mutta kuitenkin murahtaa niille jos käyvät liian läheisiksi. Pitää myös mielellään niihin vähän välimatkaa ja se sallittakoon sille. Pitää yrittää ottaa kohta paremmat kuvat niistä...

Nyt ne on simahtaneet iltaruuan jälkeen ja on käytettävä nuo isot vielä ulkona. Sitten nukkumaan, että jaksaa pirteänä herätä klo 6 aikaan. Nuo pennut on onneksi nukkuneet hyvin.

Meri agilitykisoissa ja muuta asiaa

Päivi ja Meri kävivät juhannuksena ahkeroimassa Oulun agilitykisoissa. Meri oli lauantain kisoissa tehnyt virheettömän radan ja voitti luokkansa. Meri kisaa siis ykkösissä ja sillä on ennestään yksi nolla hyppyradalta. Mulla ei ole ihan tarkkaa tulosta vielä tiedossa, mutta olivat n -12 sekuntia alle ihanne ajan. Rata oli sujunut hyvin ja muut kontaktit hyvin, mutta keinulta hieman hätäinen poistuminen. Hyvä hyvä likat! Lisäksi olivat voittaneet ihan järjettömän kokoisen kiertopalkinnon vuodeksi. Tässä näette..

Meri ja Hemmon kiertopalkinto pömpeli, hih hih onkohan Päivillä tilaa autossa edes tuolle kun palaa etelään. ;)

Pennulle kävin ostamassa kuivamuonaa Carinalta  ja samalla tarttui matkaan vähän ruokaa aikuisillekin. Onneksi juhannuksena koiranruokakauppa oli auki ja sitä sai vielä piirakkakahvit kaupan päälle. ;) Tilaamani ruuat saapuivat viikolla. Niin ja sitten käyttämäni ruokamerkin pentupaketit myös saapuivat. Kun Carina ilmoitti, että ruuat on tulleet hän sanoi, että ei tarvitse kiirehtiä niiden hakua, että tule vaikka juhannuksena, niin ennätetään juoda kahvit. Ja näin siis tehtiin. Carina ja Jarin olen tuntenut vuosikaudet, ennen koiria niin hevospuolelta, kun hoidin Carinan omistamaa hevosta joskus -80 luvulla. Mukava parituntinen vierähti, kun oli paljon asiaa. ;) Sain myös tavata heidän pennut, jotka ovat pari päivää nuorempia kuin meidän pennut. Suunnilleen samaa kaliiperia olivat, mutta aavistuksen vahvempia ja tietysti päät oli ihan erilaiset kuin flatin päät. ;) Ihania! On ne pennut vaan niin ihania. Kysyin, että onko heillä käynyt pentukauppa hyvin, mutta hän kertoi että on hyvin hiljainen aika ja samanhan olen itsekin huomannut. Kuulemma samanlaista raporttia kuulunut muualtakin...

No eipä meidän juhannuksen irtokoiraepisodit perjantaihin loppuneet. Lähdin eilen illalla isojen koirien kanssa metsään ja ajelin pitkin Fäbodan tietä, joka on aika vilkkaasti liikennöity nyt varsinkin kesäaikaan. Siellä on 60 km/h tuntirajoitus ja ihmiset kaahaavat siellä aika lujaakin. Yhdessä kohtaa näin, että tien toisessa reunassa seisoi ja liikkui hiljakseen yksinäinen koira ja useampi auto sen ohitti. Onneksi näkivät sen ja hidastivat vauhtia. Ei muuta kun auto tien reunaan. Otin yhden taluttimen ja pari nappulaa mukaan. Koira oli varmaan n 60 cm korkea, hoikka, pystykorvainen vaaleanruskea uros. Näin, että se kulki hieman epäpuhtaasti. Hieman kauhun sekaisin tuntein menin sen luokse ja ajattelin, että mitä ihmettä mä tuolle koiralle teen, toivottavasti siinä ei ole tauteja, onkohan kiltti jne, mutta eihän sitä siihenkään voinut jättää. Koira näytti vähän aralta, mutta tuli minun luokse kun puhuin sille. Talutin kaulaan ja koira takapenkille. Omat neljä olivat takapaksissa eikä onneksi "sanoneet" mitään. Koira vähän ihmetteli ensin ja sitten heti heittäytyi maate. Minä soitin Lottenille ja nopeasti selitin tilanteen ja pyysin häntä etsimään paikallisen löytöeläintehoitajan puhelinnumeron minulle. Eipä mennyt kauankaan kun sain numeron ja soitin hänelle. Kuvailin koiran hänelle ja hän kertoi, että koira oli perjantaina karannut omistajiltaan. Huh... ei mikään täisäkki siis. Hän kysyi, että saako antaa omistajille minun puhelinnumeron. Ei kulunut kuin muutama minuutti kun puhelin pirisi. Olin jo ennättänyt kääntää auton nokan kohti kaupunkia, eikä mennyt kuin pari minuuttia niin olin omistajien osoitteessa. Koira tuli iloiseksi nähdessään omistajansa. He olivat koiraansa etsineet koko päivän ja laputtaneet koiran katoamisilmoituksilla kaikki mahdolliset paikat. Sanoinkin omistajille, että koira kannattaa heti pestä, koska haju oli aika mielenkiintoinen. Oli ilmeisesti käynyt kettutarhalla vähän seikkailemassa ja syömässä. ;) Onneksi kaikki päättyi hyvin ja koira pääsi ehjänä kotiin! :)

Päivittelen pennuista galleriaan piakkoin uusia kuvia! Ovat nyt syöneet kuivamuonaa ja melkoisia pieniä sottapyttyjä ovat. Onneksi ovat ahneita, että eivät yhtään ihmettelleet vaikka liha vaihtui kuivamuonaan. Pennut on myös saaneet pari lelua. Teddy on tykännyt, että pennut on mielenkiintoisia. Mutta nyt kun pennuille oli luovutettu leluksi pari Råttaa, niin Teddyn mielestä pennut joutavat huitsin nevadaan ja Råtat kuuluvat hänelle. ;) Teddy rakastaa pehmoleluja. Siitä tuli mieleen... Sillä oli Ikean mustekala, jota aina kantoi täällä kotona ja se oli tosi pop, kunnes joku sen rikkoi. Sitten se sai kaksi Ikean marsua, jotka olivat erittäin rakkaita sille myös. Kun se makasi lattialla ja molemmat marsut lojui aina jalkojen juuressa, iso uros. ;) Kerran kun sillä oli joku juttu ilmeisesti kesken ja minä istuin sohvalla katsomassa tv:tä jalat sohvalla, niin kävi pudottamassa marsut siihen sohvalle mun jalkojen taakse. Se oli aivan kun olisi tarkoittanut, että "pidä näistä huolta sillä aikaa kun mulla on muuta." Hassu koira, mutta nyt ne marsut on myös jo entisiä ja Råtissa näki ilmeisesti nyt sitä jotain...

Hyvää juhannusta!

Hyvää juhannusta kaikille!

Pennut muuttivat torstai-iltana hieman isompaan yksiöön. Pentuhuoneesta nakattiin sänky pois ja tilalle laitettiin isompi aitaus. Nyt saavat pari viikkoa olla tuossa isommassa aitauksessa kunnes muuttavat tuohon takkahuoneeseen, josta sitten on pääsy heti ulos.

Tässä kuva niiden nykyisestä yksiöstä.

Uutta on myös kiinteän ruuan syöminen. Ensin annoin niille vain jauhelihaa kädestä. Olivat kaikki kovin innostuneita. Nyt sitten on määrää nostettu kahteen ruokintakertaan ja tarjolla on ollut jauheliha, kermaviili ja keltuais mössöä. Hyvin on maistunut. Tänään on ohjelmassa illalla myös kuivamuonan lisääminen ruokavalioon. Syöminen ei ole kovin siistiä puuhaa tällä hetkellä.

Sottapytyt in action

Onneksi siivouspartio on aktiivinen ja sitten saa vielä huikan ruuan päälle. :)

Tänään lauantaina meillä oli avoimien porttien päivä ja muut koirat saivat käydä tutustumassa pentuihin. Onhan ne aiemminkin käyneet. Kaikki muut olivat kovin innoissaan, paitsi Noah katseli vähän kauempaa. Rosa rupesi heti putsailemaan. Sini hyppäsi aitaukseen ja oli hieman ihmeissään kun pennut menivät heti mahan alle ja rupesivat etsimään ruokaa.

Sini ja pennut. Oikealla alhaalla Teddyn kuono. ;)

Muuten juhannus on sujunut rauhallisesti täällä kotosalla. Eilen illasta lähdettiin Mikun kanssa koirien kanssa lenkille. Lenkkeiltiin sellaisilla hiekkamontuilla, että koirat pääsivät uimaan jne. Nähtiin sitten vähän kauempana liikettä ja otettiin koirat kiinni. Pojat ja Rosa oli mulla narussa ja Mikulla oli Sini. Ei kestänyt kauankaan kun sieltä singahti sitten uroskoira meidän luokse. Siellä oli siis pari ihmistä ja niillä oli kolme urosta matkassa, pari näyttivät olevan jotain sakemanni sekotuksia ja yksi nöffisekoitus. Tämä yksi uros sinkosi meidän luokse ja ihminen perässä. Minä otin heti koirat taakse ja ajoin sitä irtokoiraa kauemmas. En ota mitään riskiä, että vieras uroskoira käy omieni kimppuun. Monoa tulee ja kunnolla. ;) Tämä nainen sitten sanoi, että koiralla on murkkuikä eikä tottele mitään. Haloo... Miksi ihmeessä pitää koiraansa vapaana jos ei ole hallinnassa?!? Ja itse asiassa mä itse olen vähän skeptinen kun selitetään, että koira ei tottele kun on murkkuiässä jne. Koiran on kyllä toteltava, oli tilanne mikä hyvänsä. Tokihan koira aikuistuu ja hormoonit rupeavat hyrräämään, mutta ei se ole tottelemattomuudelle mikään selitys. Mä en ole esimerkiksi omista uroksistani huomannut mitään murkkuikää, toki ne rupeavat nostamaan koipea ja sen sellaista. Tosin mä en anna narulenkillä niiden edes kuseksia minne sattuu, vaan kun mennään narussa niin sitten kävellään eikä nuuskita jne. Niin ja kun se ihminen tuli pyydystämään sitä koiraansa meidän luota, niin nämä kaksi muuta urosta tulivat perässä ja olivat edelleen irti nekin. Eipä näyttäneet tuon taivaallista välittävän käskyistä. Kyllä tilanne hieman hirvitti kun kolme ei hallinnassa olevaa vasikan kokoista urosta tulee luokse. Ei hyvää päivää... Niin ja reilu viikko sitten olin koirien kanssa aamulenkillä, niin yhdestä pihasta singahti tien yli yksi bichon frisen näköinen koira. Mulla oli siis kaikki viisi koiraa joukossa. Nainen huutaa pihasta, että "ei se tee mitään, se on ihan kiltti". Juu juu sitähän minä pelkäsin kovasti, että bichon käy koirieni kimppuun. No eipä mun koirat sille mitään tehneet, muuta kuin katsoivat hölmistyneitä että mitä tuo tuossa räyhää. Ovat onneksi tottuneet erilaisiin koiriin. Tulivat sieltä sitten hakemaan koiransa pois. Ajattelin, vain että mitä koiralle olisi voinut käydä...  Onneksi se koira ei jäänyt auton alle, koska tie jonka ylitti on kohtuullisen vilkasliikenteinen ja onneksi tuli mun koirien luokse, eikä agressiivisten koiren luokse. Niitäkin on meidän kulmilla nähty... No ehkä nyt loppujuhannuksen saadaan lenkkeillä rauhassa. ;)

Ja sitten pentuasiaa...

On jäänyt pentujenkin osalta blogin päivitys vähän retuperälle. Paljon on tähän vuoden aikaan tekemistä, enkä millään jaksaisi istuskella koneen ääressä kun olen kotona. Pennut ovat kasvaneet todella paljon. Olen päivittänyt uusia kuvia picasaan. Punnitsin pennut viimeksi maanantaina ennenkuin jengi sai matokuurin. Ostin uutta matolääkettä niille, sellaista joka on tarkoitettu pennuille. Kaverini oli sitä kokeillut ja hän oli hyväksi havainnut ja antoi vinkin tästä minulle. Aiemmat pentueet on ensimäiseksi saaneet Canexia, mutta nyt tätä matolääkettä jonka nimi on Welpan. Se oli aika kätevää antaa eli se on nestemäistä (niin ja pinkkiä) ja ruiskulla sitten annosteltiin suuhun. Kukaan ei saanut syljettyä sitä ulos kun rauhassa antoi. Tosin eivät olleet kovin innostuneita siitä kuitenkaan, kun näytti maistuvan pahalta. ;) Kaikkien vatsat olivat matokuurin jälkeen ihan kunnossa, onneksi.

Pentujen painot 20.6.:
uros vas.reisi/tumman vihreä: 1189 g
uros oik.reis/ruskea: 1213 g
uros selkä/lila:1362 g
uros niska/vaal.vihreä: 1149 g
merkitön uros/sininen: 1232 g
narttu hännäntyvi/oranssi: 1283 g
narttu vas.lapa/keltainen: 1188 g
narttu merkitön/punainen1189 g

Tänään ne ovat aloittaneet kiinteän ruuan syönnin. Tarjosin niille nokareen lihaa. Kovin olivat innoissaan ja imivät innolla sitä sormista. Saavat nyt muutamana päivänä lihaa ja sitten aloitan pentunappulaan totuttamisen. Niillä on vielä pentulaatikko, mutta viikonloppuna laitan niille isomman aitauksen. Sitä yrittää tutkia niiden luonne eroja jne. Kovin tasaväkisiä vielä ovat. Vaalean vihreä uros ja keltainen narttu ovat melkoisia epeleitä. Aina jos jotain tapahtuu ovat nämä kaksi ehdottomasti paikalla. Keltaisella tytöllä tuntuu olevan mielipide moneen eri asiaan. ;)

Muutama kaverimmekin on nyt käynyt kylässä tutustumassa pentuihin. Kummityttöni Ronja odotti myös kuumeisesti pääsyä katsomaan. Hänelle oli luvattu kun pennuilla avautuu silmät, niin hän pääsee niitä katsomaan. Miku oli päivittänyt videonpätkän pennuista naamakirjaan ja Ronja oli nähnyt sen. Hän oli tokaissut heti, että nyt niillä on silmät auki ja nyt on heti lähdettävä niitä katsomaan. Eihän siinä muu vanhemmilla auttanut kun pakata tenava autoon ja tulla katsomaan niitä. Lupaus oli pidettävä. ;)

Että sellaista tänne. Muuten pentujen kysyntä näin kesäaikaan on hiljaista, joten hyviä aktiivisia koteja on vielä hakusessa pennuille...

Nome kauden avaus

No niin nyt ollaan käyty starttaamassa kauden ensimmäisessä nome-kokeessa Evijärvellä. Noah oli alo-luokassa ja Teddy avoimessa. Alo-luokan tuomaroi Turusen Vesa ja avo-luokan Åmanin Pena. En ole ihan tyytyväinen päivän tuloksiin. Mutta mähän en ole tyytyväinen muuta kuin ykkösiin. ;)

Alo-koe alkoi ensin ykkösmarkkeerauksella ja sitten lähes samaan paikkaan sitten livautettiin ohjausriista, joka otettiin talteen paukun ja pienen siirtymän jälkeen. Markkeerauksen Noah haki hyvin. Palautti maan kautta ja sillä oli lokki vähän löysästi suussa joten se pudotti sen ekan riistan, grr. Oli suht pitkä alo-luokan vesiohjaus, mutta toisaalta Noahia on uitettu pidemmästikin. Noah eteni hyvin eteenkäskyllä ja pari kertaa vahvistin sille vain eteen, koska siinä oli lumpeikkoa matkan varrella. Ohjasin vähän alueen ohi ja sitten pillillä huomio ja näytin suunnan oikealle ja riista saatiin helposti talteen. Sen jälkeen siirryttiin kakkosmarkkeeraukselle. Ensimmäisen sai talteen ja sitten lähti toista hakemaan ihan hyvin oikeaan paikkaan, mutta epäonneksi riista oli lipunut jo kauemmaksi. Näytin suunnan vasemmalle ja lähtikin sinne, mutta ui ohi riistasta tuulen väärältä puolelta, eikä saanut sitä talteen. Toisaalta mä en kyllä haluaisi puuttua markkeerauksiin. Sen jälkeen mentiin hakuun ja sieltä toi 6/7. Olisin saanut vielä haetuttaa sillä seitsemännen riistan, mutta sanoin, että riittää Noahille. Se ennen vikan riistan hakua pisti maate sinne vesialueelle eli taisi olla pikkasen kuuma jätkällä. Mutta sitten kuitenkin taas lähti innokkaasti hakemaan viimeistä riistaa. Se mikä haussa oli miinusta oli se, että näin sen kun oli parilla riistalla, niin ylösotto oli hieman hidas, mitä ei treeneissä ole ollut. Tosin olen keväällä treenannut riitalla kaksi kertaa. Nyt pitää ruveta tekemään enemmän töitä riistan kanssa ja otteet oli vähän löysät ja lokit olisi saanut olla syvemmällä suussa. Vaikka tosin Sinin riistan käsittelyongelmien vuoksi tuo löysyys ei haittaa mua, kyllä ne siitä sitten tiukkenee kun saa haavakon suuhun. :) Niin ja eipä Noah ole kovin paljon tehnyt ylipäänsä kaksoismarkkeerauksiakaan. Tulos siis ALO-2
Arvostelu:
Haku: Koira tekee riittävän kattavaa ja tehokasta hakua löytäen riistoja.
Ohjattavuus: Suorittaa tehtävän kuunnellen ohjaajan signaaleja.
Paikallistamiskyky: 1-markkeeraus: suorittaa tehtävän suoraviivaisesti. 2-markkeeraus: Havaitse heitot ja noutaa ensin viimeksi heitetyn. Lähtee hakemaan ensin heitetyn mutta ei selvää kuvaa putoamispaikasta. Riistaa ei saada ylös ohjaajan avusta huolimatta.
Riistankäsittely: Hieman pinnalliset otteet.
muut ominaisuudet: Hyvässä yhteistössä ohjaajansa kanssa töitä tekevä koira.
Yleisvaikutelma: Hyvällä innolla ja mukavalla vauhdilla päivän tehtäviä suorittanut koira. Pieni epäonnistuminen 2-markkeerauksessa vaikuttaa hieman koiran palkintosijaan.

Teddyn avo-koe oli parityönä. Meillä oli tuttu koira Leya ja ohjaaja Timo meidän parina. Pienemmällä numerolla oleva koira eli he aloittivat kakkosmarkkeerauksella. Me mentiin Teddyn kanssa pressun taakse näkösuojaan. Markkeeraukset oli vaikeat ne oli lähes linjamarkkeeraukset ja koirat lähti hakemaan viimeksi heitettyä ja tuuliolosuhteet oli sellaiset, että saivat vainun ensiksi heitetystä. Eipä tullut montaa nappi suoritusta markkeerausten osalta. Teddyn se eka lokki kopsahti kiveen ja tippui veteen ja sen jälkeen tuli paukku kakkoselle ja se vilkaisi nopesti paukun suuntaan ja lukitsi katseensa siihen ensiksi heitettyyn. Se ei edes nähnyt toista heittoa. Teddyn keskittyminen markkeerauksissa on ihan hanurista, kun se jotenkin jumittuu siihen ensiksi heitettyyn. Se haki siis sen ensiksi heitetyn ei se muistanut siitä tuon taivaallista, mutta menipä hyvin linjaa. Meni hyvin vastarannalle ja siitä sitten käänsin sen oikealle. Sai riistan talteen, mutta eihän se markkeeraus ollut. Sen jälkeen parimme teki ohjauksen ja me otettiin yksi lintu hausta pois. Sitten vaihtui paikat ja Teddy ohjaukseen. Lähti hyvin ja ui vastarannalle ja pysäytys ja suunta vasempaan, ok ja sai vainun riistasta. Sen jälkeen vuorotellen hakuun. Teddy haki hyvin rannalta, mutta ei edennyt sinne metsään tarpeeksi kauas ja tuli tyhjänä takaisin kerran, grr. Haki viimeiseksi kauimmaisen lokin todella kaukaa. Se mikä oli todella hyvä oli riistan käsittely ja passiivisuus. Kaikki nätisti käteen ja istui rauhassa päästämättä pihahdustakaan silloin kun Leya oli töissä. Tulos oli siis AVO-3
Arvostelu:
Haku: Itsenäistä hakutyötä tekevä koira, joka kuitenkin olisi voinut olla tehokkaampi riistan löytäjä.
ohjattavuus: Ottaa linjaa ja selvittää tehtävän.
Paikallistamiskyky: Havaitse vain toisen heitoista ja tuo sen suoraan. Toiselle joudutaan ohjaamaan.
Riistankäsittely: Moitteeton.
muut ominaisuudet: rauhallinen
yleisvaikutelma: Mukavaa työskentelyintoa esittävä koira, jolla tänään kuitenkin sen verran vaikeuksia markkeerauksessa ja haussa, ett alentaa koiran saamaa palkintoa. 



Se mikä minua hymyilytti Teddyn arvostelussa oli tuo muut ominaisuudet rauhallinen ja sitähän se oikeasti onkin. Teddy sai luonnetestissä tempperamentista vilkas ja hermorakenne hieman rauhaton. Hmm luonnetestissä Teddy tosiaan vähän hössötti kun oli ihmisiä, mutta kun tekee töitä niin se on todella rauhallinen, vähän erilainen flatti siis. Vähän kuin Ferdinand härkä, hih hih. Sunnuntaina olin sitten kokeessa töissä. Tulostaso oli hieman laihempi kuin lauantaina ja oikeastaan kun katsoin koetta sunnuntaina, niin totesin, että Noahin ensimmäinen startti ei mennyt yhtään pöllömmin.

Että sellainen koepäivä meillä!

Eilen Päivi ja Meri tulivat tänne ja menimme sitten illalla treenaamaan heidän ja Martinan ja Colinin kanssa. Meri ja Colin tekivät molemmat hyvän haun. Mulla pojat mukana, mutta saivat vain olla passiivisina ja hakea vasta viimeiset damit talteen. Olin tyytyväinen Merin ja Colinin suorituksiin. Etenkin Colinin haku teki minuun vaikutuksen eilen. Meri on myös ruvennut saamaan vähän potkua työskentelyyn. Colin kävi turhan kuumana veden ääressä. Lisää treeniä...

Sini 5 v. ja illan tokotreeniä

Niin se aika vaan kuluu. Sinillä on tänään syntymäpäivä. Sillä tulee nyt 5 v mittariin. Uskomatonta,  miten nopeasti aika on kulunut. Sini tosiaan syntyi ainokaisena pentuna. Minä olin tietysti huolissani, että mikähän tästä koirasta tulee kun ei ole sisaruksia. Yritin viedä sitä kaverini Annin pentujen Venlan ja Juuson kanssa leikkimään, mutta Sinin mielestä mielenkiintoisempaa oli tutkia Annin pihaa kuin leikkiä toisten kanssa. Sini syntyi camel-bootsit jalassa ja on aina kulkenut omia polkujaan ja tekee asioita oman pään mukaan. Pentuja Sini tosiaan rakastaa ja yksi sen elämäntehtävistä on ollut olla turvallinen leikkitäti pennuille, vaikka muuten ei ole kovin sosiaalinen koira. Ei pelkää toisia tai mitään sellaista, mutta ei vain yksikertaisesti ole kovin kiinnostunut vieraista koirista. Omien koirien kanssa saattaa leikkiä. Sinillä on näistä mun koirista ehkä eniten aivotoimintaa. ;) Sillä on välillä omia projekteja ja se esimerkiksi kasaa ruokakupit kun koirat ovat syöneet. Se tuo ne sitten nipussa minulle. Tähän työhön kuuluu sekin että työstä maksetaan palkkaa, koirilla on näet oma karkkipurkki keittiössä. ;) Kerran istuimme ulkona juomassa kahvia ja Sini oli syönyt oman luunsa. Teddy makasi vielä syömässä omaansa. Sini jonkun verran aina vahtii pihaa ja saattaa singahtaa aidalle jos takana menevällä kujalla on liikennettä. No kun oma luu oli syöty, niin Sini teki valehyökkäyksen aidalle ja siinä samassa singahti siihen paikkaan, jossa Teddy söi luutansa. Sillä oli ihan selvä suunnitelma saada Teddy mukaan (joka yleensä onnistuu, mutta nyt tuo hyökkäys ei ollut niin intensiivinen kun yleensä tapaa olla) ja käydä sitten varastamassa Teddyn luu. Ei mikään turha koira, ei!!!

Rakas Sini, kuva ei ole tuore vaan pitää kyllä ottaa kuvia muistakin kuin pennuista.

Noahin kanssa oli kesän viimeiset toko treenit tänä iltana. Just kun tosiaan tottui kentän häiriöihin, niin tulee tauko. Elokuussa sitten jatketaan. Tänään mm hiottiin liikkeestä maahanmenoa. Noahin kanssa olen tehnyt töitä, että menee suoraan makaamaan, koska oli todella vino aluksi tai edisti seuraamisessa ja piti katsekontaktin ja singahti sitten eteen poikittain kun käsky kävi. Nyt mä jotenkin olin ajatellut, että mä pysähdyn että varmasti menee maahan ja vielä suoraan, mutta eihän se niin toimikaan vaan mun piti olla liikkeessä (ja niinhän se tietysti oikeastikin suoritetaan), että se hoksasi, että nyt ei pidäkään istua vaan singahtaa maahan. Noahille on tosiaan seuraamisen yhteydessä iskostunut, että silloin kun pysähdytään niin istutaan. Onneksi mulla oli tarkkasilmäiset Tiina ja Minna katsomassa mitä mä tollo touhuan ja antamassa mulle palautetta. Noahilla rupeaa aika mukavasti pian olemaan alo-luokan liikkeet kasassa. Noah on todella nopea oppimaan uusia asioita, sekä hyvässä, että pahassa. Koira on loistava, mutta peiliinhän sitä saa katsoa jos ei mene ihan putkeen.

Mietinkin tuossa iltalenkin aikana, että mikä rikkaus se on kun on niin erilaisia koiria. Minulla on viisi koiraa tässä kotona ja vaikka samaa rotua ovat, niin hyvin erilaisia persoonia kaikki. Itse saa aina miettiä, että miten kenenkin kanssa toimitaan. Tässä lajissa ei ole koskaan täysin oppinut ja aina kun tulee uusi koira taloon, niin se on kuin aloittaisi taas uuden romaanin. Välillä olen aluksi ajatellut, että tämä koira on ihan p*ska, mutta sitten kun sitä lähtee työstämään, niin huomaa ettei tämä nyt mikään huono olekaan, vaan sehän toimii kun löytää oikeat langat mistä vetää ja saa aikaa omaksua asioita. Tokihan sitä voi tykätä tietynlaisista koirista ja kaikista ei ole kaikkeen, mutta jokainen koira on varmasti hyvä jossain. Itse en ole niin kilpailuviettinen ja kunnianhimoinen, että harrastaisin verenmaku suussa mitään lajia. Monesti sen jälkeen kun olen ollut treenaamassa noita uroksiani, niin tulen niin hyvälle mielelle ja olen niin iloinen että ne ovat juuri minun koiria. Olen itse niin kovin tykästynyt niihin ja tosiaan sellainen fiilis, että kahta en vaihda, hih hih... Toki kaikki koirat on rakkaita, mutta joissakin on vain sitä jotain. Eihän ne virheettömiä ole, mutta ne on juuri parhaat koirat minulle.

Että sellaisia ajatuksia tänä iltana ja pitäkää hauskaa koirienne kanssa! Niin ja ei se aina mene ihan putkeen ja käämitkin palavat, mutta on se kuitenkin hauskaa. Pennut voivat hyvin. Huomenna yritän 2 viikon iän kunniaksi niitä vähän valokuvailla. :)

Tyyntä ennen myrskyä ja valokuvia picasassa

Täällä elämä sujuu rauhalliseen tahtiin. Pennut ovat kasvaneet päivä päivältä. Tämä on sitä aikaa vielä kun on helppoa olla kasvattaja. Kun menee itse pentulaatikkoon, niin tulee hirveä tohina, mutta vielä ne etsivät lähinnä ruokaa. Nousevat jo honteloille jaloilleen kiirehtiessään syömään, että nämä eivät todellakaan ole mitään uimaripentuja. ;) Laatikosta kuuluu hieman erilaisia äänensävyjä jo. Tosin noiden neliveto ei ole kovin varmaa touhua ja välillä kellahdetaan katolleen. ;) Hyvin tasaisia ne edelleen ovat sekä painoltaan, että muutenkin kun yritän tiirailla, että mitkä ovat minun makuuni. ;)

Olen lisännyt picasan galleriaan lisää kuvia pennuista. Niille on kuvauksien ajaksi laitettu nauhat, jotta on helpompi tunnistaa ne kuvista. Nyt huomaan vain aiempien pentueiden osalta, että kun kuvia on satoja, niin eipä sitä enää muistakaan kuka on kukakin. Tässä lisätietoa kuka kukakin on, että galleriasta erottaa:

Pojat:
Uros, jolla merkki vasemmassa reidessä on tummanvihreä nauhainen. Painoi viikon iässä 634 g.
Uros, jolla merkki oikeassa reidessä on ruskea nauhainen. Painoi viikon iässä 710 g.
Uros, jolla merkki selässä on lilan värinen nauha ja painoi viikon iässä 717 g.
Uros, jolla merkki niskassa, niin sillä on vaalean vihreä nauha. Painoi viikon iässä 640 g.
Uros, joka on merkitön muuten, niin sillä on sininen nauha. Se painoi viikon iässä 730 g.

Tytöt:
Narttu, jolla merkki hännän tyvessä on oranssinauhainen. Se painoi viikon iässä 655 g.
Narttu, jolla merkki vasemmassa lavassa on keltanauhainen. Se painoi viikon iässä 670 g.
Narttu, joka on ilman merkkiä on punanauhainen ja paino oli täsmälleen sama kun sisko keltaisella eli 670 g.

En ole pentuja enää punninnut päivittäin, koska kasvu näyttää olevan tasaista ja hyvin elinvoimaisia näyttävät olevan. Poppy voi hyvin ja onkin meidän mukana ollut aamulenkillä muuten, paitsi perjantaina kun itse päätin hölkätä aamulenkin pururadan ympäri ja koira sitten joutuivat juoksemaan. Sen lenkin varrella on niin paljon likaisia ojia mihin mun koirat aina plumpsahtavat vilvoittelemaan. En uskaltanut ottaa sitä riskiä että Poppy uiskentelee likaisissa ojissa ettei tule nisä- tai kohtutulehdusta. Hieman tuskallisen kuumia päiviä on ollut nämä viime päivät.

Raporttia Ruotsista. Eilen oli Ruotsissa nuorten koirien derby, johon siis osallistuvat kaiken rotuiset nuoret noutajat. Straigth Flush koiria osallistui siihen ja Zebin nuoremmat täyssisarukset samasta emästä ja isästä sijoittuivat siinä neljänneksi ja seitsemänneksi. Aikas hieno juttu!

Muuten koirat on lenkkeilleet aamulla aikaisin ja illalla myöhään ja sitten ollaan tietysti uitu. Eilen illalla tein kunnon treenit kaikille neljälle koiralle. Tehtiin vedessä ohjauksia/linjaa ja sitten kun olin yksikseni, niin paukuttelin niille markkeerauksia trainerilla. Teddyn kanssa on nyt vedessä tehty ohjauksia lähinnä "minä määrään harjoituksia", mutta nyt sai edetä pitkää linjaa. Joskus 2000 luvun alussa kennel Hinnaredsin Tom ja Annika Rölander olivat flattileirillä kouluttelemassa meitä, niin Tomin suosikki harjoitus oli just tämä hänen nimeämä "minä määrään harjoitus". Eli veteen nakataan damit oikealle, vasemmalle ja taakse. Sitten lasketaan koira vain veteen ja pysäytetään pillillä ja määrätään minkä damin sitten otetaan. Tämä on ollut Teddylle hyvä harjoitus ja tykkäsikin siitä. Teddy on ollut pysäytyksissä vähän nihkeä eli se on ottanut pysäytyksen vähän kuin rankaisuna. Sille pitää saada varmuutta siihen, että kun pilli soi niin se on vain lisäinfoa eikä ole tapahtunut mitään virhettä. Sen kanssa on tehty samaa myös maalla. Toisaalta se on mennyt aika hyvin itse linjaa, että katsotaan nyt sitten kuinka meidän avoimessa luokassa sitten käy. Noah on nyt myös tehnyt aika pitkää linjaa vedessä viime päivinä. Tosin sille on rakentaen tehty jutut. Noah on ollut aivan ihana pilli pysäytyksissä maalla (ei ole vielä juurikaan tehty vedessä). Sehän on Teddyä huomattavasti sähäkämpi koira ja kun pilli käy, niin kääntyy ilmassa ja istuu tosi nopeasti. Hauska pikku mies. :) Sini taas teki eilen ihan loistavat kakkosmarkkeeraukset ja ohjaukset. Se on aivan loistava pieni koira. Ikävä kyllä Sinillä ei ole nome:n B-kokeisiin asiaa. Se kuumuu niin kamalasti hakutehtävän yhteydessä ja sitten suu käy ylösotossa. :( Se on todella sääli ja toisaalta minun luottamus siihen kylmän riistan osalta haussa on nollissa tuon takia. Se aloittaa haun tosi hyvin ja kun haku etenee niin sitä kuumemmaksi se tulee. Starttasin sen kanssa toissa vuonna Evijärven kokeessa. Teki kokeen ihan nappiin viimeiseen tehtävään eli hakuun asti. Tuomarina oli Åmanin Pena, joka virnuili, että onkohan mulla nyt koira oikeassa luokassa mukana (hän tiesi, että mulla on flatteja vähän jokalähtöön. ;)). Palauttaessaan kolmatta hakuriistaa, mä näin heti sen tullessa että jassoo se oli tässä ja tack och adjö. Näinhän se oli, suu oli ihan hiljaa kun tuli, mutta näin, että kyseinen varis oli saanut hieman litteämmän ulkomuodon... No olen kuitenkin ajatellut Sinin kanssa startata syksyllä flattikerhon wt-kokeessa. Harmin paikka, mutta minkäs teet... Sini on koiristani ehdottomasti paras, täysin hiljainen, keskittynyt, tehokas ja koiristani ehdomasti nopein vaikka on pienin ja lyhytjalkaisin. ;) Rosa teki myös hyvin eilen, mutta niinähn se aina... Poikien koestartti sen kuin lähestyy ja katsotan kuinka meidän käy siellä.

Hellepäivän jatkoa kaikille lukijoille!

Huh hellettä ja koiratreeniä

Pennut sen kuin vain kasvavat ja kehittyvät. Aina kun menee itse niitä moikkaamaan, niin kova vipinä alkaa pentulaatikossa. Tuntuu jo että osa jo nousee jaloilleenkin kun niin kiirettä pitää. Eilen leikkasin niiltä kynnet ensimmäisen kerran. Ihmisten kynsileikkurilla nipsaisin terävät kärjet lyhemmiksi. Poppy oli itse eilen aamulla sitä mieltä, että lähtee aamulenkille muiden koirien kanssa. Oli heti lähdössä meidän mukaan ja hyvinhän tuo jaksoi. Eipä siinä onhan sen kunto kuitenkin ollut ihan kohdillaan ja lenkkeili ihan viimeiseen päivään asti ennen synnytystä. Toisaaltahan liikunta varmasti myös edistää vatsan toimintaa ja kohdun palautumista. Poppy meneekin syksyllä heti sitten steriloitavaksi. Se on nyt oman osuutensa tehnyt. Itse pelkään kohtutulehduksia vanhemmilla nartuilla, joten saapa olla sitten rauhassa. Eikä juoksut sen jälkeen haittaa harrastuksia.

Näyttäisi siltä, että yksi nartuistakin on tässä vaiheessa vielä ilman aktiivista kotia parin pojan lisäksi. Onneksi minulla on vielä luovutusiän jälkeenkin kesälomaa, jos käykin niin että nuo pikkuotukset eivät vielä ole muuttaneet omiin koteihinsa silloin. ;) Mä onneksi itse rakastan pentujen ja nuorten koirien kanssa puuhailua. ;)

Tänään tilasin pentupaketteihin tavaraa. Pillit tilasin Namusillan kennelin nettikaupasta ja erivärisiä pillejä on sieltä sitten tulossa. ;) Dameista lähti kyselyä Saarisen Maaritille, että voisik hän niitä mukaansa sitten tännepäin Evijärven nome-kokeeseen. Ne ovat sitten PL-Koiratarvikkeen käsialaa. En ole vielä päättänyt, että mistä otan pentupaketteihin hihnat. Itse olen tykästynyt erään ruotsalaisen tekeleisiin nimittäin verkkosivun anderskoppel.se hihnoihin.

Poikien kanssa olen ollut treenailemassa. Hui niillä on nome startti parin viikon sisällä. Noah on ilmoitettu Evijärvelle alo-luokkaan ja Teddy on ilmoitettu avo-luokkaan. Ajattelin lähteä katsomaan poikien kisakunnon sinne ja että millä tasolla mennään ja mitä pitää treenata lisää. Noah on tehnyt hommia tasaisen varmasti koko ajan, mutta sittenhän sen näkee miten pää kestää koetilanteessa. Katsotaan sitten kuinka Teddyn käy. Niiden kanssa nyt on puuhasteltu yhtä sun toista treeniä. Noahin kanssa käytiin tänä iltana tokotreeneissä, mutta siltä oli hieman veto poissa helteen takia.

Tässä ylemmässä kuvassa Poppy ja pennut tänään 7.6.

Tässä kuvassa on yksi nartuista viikonloppuna

Pennut vain nukkuvat, syövät ja kasvavat

Täällä pentulaatikossa rauha maassa. Pennut ovat hyvin helppoja tässä vaiheessa. Poppy hoitaa pentujaan erittäin hyvin, eikä ole tarvinnut olla mistään huolissaan. Täytyy todeta, että Poppy on kyllä huomattavasti parempi emä kuin mitä Rosa oli. Rosa oli pentulaatikossa hoitamassa vain välttämättömät jutut eikä sitä oikeastaan pennut kovin paljoa kiinnostanut. Lisäksi se oli huomattavasti kömpelömpi muutenkin liikkuessaan pentulaatikossa. Itse saan vain ihailla pieniä ja siivota pentulaatikon. Pentulaatikosta kuuluu vain pientä ininää kun ne hakeutuvat nisille ja syövät. Jo syntyessään olivat kovin tasaisen kokoisia ja näin edelleenkin. Pentujen painot ovatkin nousseet hyvin tasaisesti. Eilen illalla kun punnitsin, niin jokaisen paino oli jo noussut reilun 100 g ja 500 g:n raja oli rikkoutunut jo joidenkin osalta.

Muut koirat ovat olleet kovin kiinnostuneita siitä mitä pentulaatikossa tapahtuu. Pentuhuoneen ovella on portti, joka pitää muut uteliaat loitolla. Varsinkin Sini ja Teddy ovat kovin kovin kiinnostuneita. Sini livahtikin jo laatikon reunalle katselemaan kerran. Sini on aiempien pentueiden kanssa ollut todella fantastinen. Sinihän ei tule koskaan itse lisääntymään, koska se on steriloitu. Aivan erinomainen leikkitäti se on ollut aiemille pentueille. Samaten Teddy oli kovin ihastunut viime pentueen pentuihin. Noahista en tiedä mitä sanoo näistä sitten. Noah on kyllä saanut tutustua muihin pentuihin ja käyttäytynyt ihan kiltisti niiden seurassa. Rosa taas ei viime pentueesta kovinkaan paljon välittänyt, ettei varmaan näitäkään paljon noteeraa.

Olen päivittänyt uuden sivun nettialbumiin Pennut 2011. Sinne tulen päivittämään kuvia pennuista säännöllisesti. Yritän tänä iltana saada otettua yksittäiset kuvat kaikista pennuista. Linkki galleriaan löytyy tuosta sivusta.

Tilasin yhdestä nettikaupasta pentupannat noille pennuille, että kuvista erottaa kuka kukin on. Meidän omalta VIP-jälleenmyyjältä ne olivat loppuneet eikä niitä ollut tukussakaan. Mä en kyllä uskalla niillä pitää mitään pantoja kaulan ympärillä, vaan merkitsen pennut mielummin tuolla korjauslakalla. Nyt kun katsoo jälkikäteen valokuvia edellisistä pentueista, niin on hieman hankala nähdä kuka kukin on. Nyt ajattelin, että valokuvauksen ajaksi sitten noille pistetään pannat kaulaan että jatkossa helpompi nähdä kuka kukin on. 

Muiden koirien kanssa ollaan onneksi ennätetty lenkkeilemään ja vähän treenailemaan, kun pentulaatikossa rauha maassa. Torstai-iltana olimme Lottenin ja Troyn kanssa tekemässä vesitöitä. Ihanaa nähdä miten Troy on edistynyt eteenlähetyksissä veteen. Sen lähetys vesiohjauksiin on ollut todella työlästä. Se on jotenkin aina jäänyt kiinni rantaheinikkoon, eikä edennyt kehoituksista huolimatta eteen. Nyt mietittiin, että periaatteessa ymmärtää kyllä eteenlähetyksen, että mitä tarkoittaa. Olin sitä mieltä, että nyt piti tehdä niin, että ei anna sen lähteä sahaamaan sivusuuntiin vaan odottaa vain, että lähtee eteen ja palkitsee sen heti pallolla. Samalla olin sitä mieltä, että sille annetaan kerran käsky ja sitten vain odotetaan mitä tapahtuu eikä päästetä sivuille. Lotten on sitten tämän kanssa tehnyt töitä ja teki vesiohjaukset torstaina todella hyvin. Olin todella iloinen heidän edistymisestään, jiihaa! Illalla taas treenaamaan Troyn ja Lottenin kanssa. Otan mukaan Teddyn ja Noahin. Ehkä teen jotain pientä kun lähdetään päivällä lenkille, niin Sini ja Rosakin saa oman osuutensa tehtyä. :)

Meillä on pentuja

Meillä on nyt pentuja. Pentulaatikossa tuhisee 8 pientä mustaa flatinalkua, uroksia 5 kpl ja narttuja 3 kpl. Olin ottanut töistä vapaaksi jo tiistain, mutta pentuja ei vielä silloin kuulunut. Poppy oli vielä normaalisti mukana meidän aamulenkillä. Köpötteli omaan tahtiinsa kun muut kirmasivat täysillä. Lämmöt lähtivät laskuun tiistain aikana ja illalla synnytys käynnistyi avautumisvaiheella. Avautumisen yhteydessä Poppy oli huonovointinen ja levoton, mutta rauhoittui loppua kohden. Yöllä hieman klo 2 jälkeen alkoivat supistelut ja ensimmäinen pentu syntyikin reilun puolen tunnin jälkeen ja niitä tuli heti kaksi lähes samalla kertaa. Pennut näyttivät aika tasaisen kokoisilta ja punnitsin ne vasta pentulaatikon siivouksen yhteydessä.

1. syntyi narttu n klo 2:56. Merkki on hännän tyvessä, paino n 420 g.
2. syntyi uros n klo 3. Merkitty vasempaan reiteen, paino n 383 g.
3. syntyi uros n klo 5:12. Merkitty oikeaan reiteen, paino n 405 g.
4. syntyi uros n klo 5.19. Merkitty selkään, paino n 447 g.
5. syntyi uros n klo 5:33. Merkitty niskaan, paino n 395 g.
6. syntyi vihdoin narttu n klo 5:54. Merkitty vasempaan lapaan, paino 395 g.
7. syntyi uros n klo 7:50. Tämä uros jäi merkittömäksi, paino 385 g.
8. syntyi narttu n klo 8:27. Tämäkin pentu on merkitön, paino 415 g.

Nyt pentulaatikosta kuuluu hiljaista tuhinaa ja tuntuu, että pennut vain syövät ja syövät. Poppy hieman läähättelee, mutta se on tosiaan aika tavallista, että nartulla on vielä jälkisupistuksia kun kohtu tyhjenee kaikesta moskasta.

Muilla koirilla on tänään ollut luupäivä. Ne ovat saaneet kaluta ulkona naudan putkiluita aikansa kuluksi. Tosin ajattelin kyllä lähteä Noahin kanssa agilitytreeneihin nyt illalla, vaikka siellä sataa vettä kuin saavista kaataen. Tosin sitä ei ole itse oikein terävimmillään valvotun yön jälkeen.Onneksi olin eilen vapaalla ja eilen olikin sitten tehokas päivä. Lähdettiin päivälenkille ja otin mukaan dameja. Koska oli kuuma päivä, niin teimme vesitöitä lenkin yhteydessä. Noahilla oli illalla vielä tottistreenit. Hyvin jaksoi.

Tässä pieni kuvanäyte