Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 18. elokuuta 2011

Ruotsin flattimestaruutta ja muuta mukavaa...

Vihdoinkin on aikaa vähän istua koneen ääressä. Tai ei oikeastaan olisi aikaa, mutta ulkona sataa vettä eikä nyt juurikaan huvita lähteä lenkille. Aamulla onneksi käppäiltiin vesisateessa reilun tunnin, joten koirilla ei mitään hengenhätää ole...

Perjantaina jätin koirat hoitoon. Pojat ja Sini menivät Tuhnulaan hoitoon. Siellä ne saivatkin hyvää hoitoa ja Noah oli päässyt Saijan mukaan puutöihin. ;) Saija ja Heikki hoitavat niitä mielellään ja ovakin sitä mieltä, että niiden kolmen hoito sujuu helpommin kuin jonkun yksittäisen koiran hoito. Matkan varrella jätettiin Enya Martinan ja Kikan luokse. Se sai vietää isoveli Colinin luona viikonlopun. Lotten kävi hakemassa kaksi pentua hoiviinsa. Rosa ja Poppy jäivät kotiin Mikun hoitoon. Tämän jälkeen suuntasin auton nokan kohti pohjoista. Poimin Kokkolan rautatieasemalta kyytiin Miinan ja matka jatkui kohti Halosenniemeä. Jennin hoiviin jätimme yhden pennun. Ensimmäisen yön yövyimme Skellefteåssa ja sieltä sitten aamuksi Uumajaan. Seurasimme lauantaina avoimen luokan koetta ja sunnuntaina samoissa maastoissa voittajaluokan koetta. Koe ei ollut kovin katsojaystävällinen. Koe suoritettiin wt:nä ja ruudut oli sen verran etäällä toisistaan, ettei nähnyt kuin yhden ruudun kerrallaan. Lisäksi koirat oli jaettu, niin että parilliset teki yhdellä ja parittomat tekivät toisella samanlaisella rastilla tehtäviä. Ensimmäinen ruutu oli ykkösmarkkeeraus. Mielestäni matka ei ollut varmaan pidempi kuin mitä Suomessa alo-luokan markkeeraus. Välissä oli muutaman metrin levyinen vesioja. Kakkosrasti oli vesiohjaus ilmeisesti rannan myötäisesti. Toinen rasteista A-rasti oli niin, että sinne ei voinut mennä katsomaan eli oli vain pusikkoa edessä. B-rasti olisi ollut katsojaystävällinen, mutta sinne ei päästetty yleisöä, että koirilla olisi samanlaiset olosuhteet suorittaa koe. Hmm... jos voittajaluokan koira häiriintyy yleisöstä *pudistelee päätään*. Kolmosrasti oli kakkosmarkkeeraus lähes linjaan lokilla ja variksella. Nelosrasti oli 40 pisteen rasti eli walk up, jossa ensimmäinen koira nouti ykkösmarkkeerauksen ja toinen koira lähetettiin ohjaukseen päinvastaiseen suuntaan. Sen jälkeen paikkoja vaihdettin ja suoritusjärjestys muuttui. Kun molemmat oli tehneet tämän käveltiin taas ja sitten pysäytys ja kakkosmarkkeeraus, joista toinen koira haki toisen ja toinen toisen. Eli kumpikin sai hakea yhden näistä. Kyllä Suomessa on vaativampi mestaruus!!! Olihan siellä hyviä koiria ja niiden työskentelyä oli ilo seurata. Muutoinkin ilmapiiri oli todella kiva.


Oli siis kaikin puolin mukava reissu. Tapasin siellä vanhoja tuttuja sekä tietysti tuli tutustuttua uusiin ihmisiin. Sain tavata mm Noahin velipuolen omistajineen, mukava uusi tuttavuus.  Finaalin jälkeen starttasimme kotia kohti. Kotona olimme n 4.30 aikoihin maanantai aamuna. Miina junalle heti tunnin päästä ja hetkeksi nukkumaan. Iso kiitos kuuluu Miinalle taas niin mukavasta matkaseurasta, Saijalle ja Heikille poikien ja Sinin hyvästä hoidosta, sekä Lottenille, Martinalle ja Jennille!!! Olette korvaamattomia!

Maanantaina muuti omaan kotiinsa lila uros E. Rio Grande. Se muutti Vaasaan Westmanin Annan ja perheen hoiviin. Annalla on ollut ennestään koiria ja hevosihmisiä, joten varmasti elämä sujuu yhden koiran kanssa. Pennun kutsumanimeksi tulee Rambo. Laitan kuvan tänne jossain vaiheessa.

Tiistai ja keskiviikko illat kuluivat kentällä treeneissä ja pentujen metsälenkillä. Tänään lähti omaan kotiinsa narttu E. The Ballad Of Josie. Se muutti Vantaalle Melamiehen Marikan perheeseen ja pikkulikan kutsumanimeksi tulee Vilma (unohdin kysyä onko yksinkertainen tai kaksois W). He olivat menettäneet edellisen flattinsa ja perheessä oli nyt flatikokoinen aukko täyttämättä ja sitä täyttämään lähti tuo meidän pikkulikka. Se mikä on kaikista hauskinta tässä on se, että Vilma asuu ihan Päivin ja Merin naapurissa. Päivi oli aiemmin tavannut Marikan perheen flatin ja he nähneet Päiviä Merin ja Jassan kanssa liikenteessä, mutta kummallakaan ei ollut aavistustakaan, että heillä tulee olemaan koirat samasta paikasta. Hassu yhteensattuma kerta kaikkiaan.

Toivotan onnea Annalle ja Marikalle perheineen uusien perheenjäsenten kanssa! Huomenna meillä on Noahin kanssa meidän ensimmäiset viralliset agi-kisat käsillä. Saa nähdä että meneekö ihan putkeen. Mun täytyy vaan olla hosumatta jne.. Lauantaina sitten alkaakin sorsastus. Osuus sopivasti viikonlopulle... Muuten pitää pistää hihat heilumaan, että ollaan iskussa sitten flattimestaruudessa. ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti