Starttasin Noahin kanssa meidän elämän ensimmäisissä virallisissa agilitykisoissa. Kisat pidettiin meidän omalla kentällä. Kisoja tuomaroi Eija Berglund Vöyriltä. Varsin mukavia ratoja, mutta mielestäni ei ihan simppeleitä ykkösen ratoja ollut. Siellä oli kyllä ansoja, että helposti koiralla oli mahdollisuus suoritaa väärä este. Itse asiassa A-kisasta tuli vain kaksi puhdasta rataa. En ole varma montako puhdasta rataa tuli B-kisasta, mutta luulisin ettei montakaan. No meidän osalta kisat meni varsin hyvin, kun A-kisassa teimme puhtaan radan ja voitimme luokan. Näin ollen saimme siis ensimmäisen luokan vaihtoon oikeuttavan tuloksen. Emme tehneet rataa niin nopeasti ja itse hieman varmistelin. Lisäksi on vielä treenattavaa, että koira oppii ottamaan tiukempia kaarteita ja tietysti se on myös minun ohjauksesta kiinni. Noahin kropanhallinta ja koordinaatiohan on koko ajan parantunut, joten eiköhän se siitä. Toiselta radalta tuli femma ihan oman kämmin vuoksi. Mä olin itse vähän väärässä paikassa sen hyppylinjaan nähden ja niin siinä kävi, että rima tippui.
A-kisa: 0 vp, aika -3,67 s, sijoitus 1./13.
B-kisa: 5 vp, aika -4,88, sijoitus (en ihan varma) 6./13.
Saa siis olla varsin tyytyväinen debyyttiin ja koiraan. Noah on kyllä äärimmäisen kiva harrastuskoira. Se on tuollakin kovin kuuliainen ja yrittää aina parhaansa. Se on mielestäni vähän parannettu versio Poppystä. ;) Se on hyvin saman kaltainen kuin äitinsä, mutta ei yhtä herkkä (vaikka onkin aika pehmeä uros) ja sopii minun käteen paremmin. Itse viihdyn sen kanssa niin hyvin, sen kanssa on niin kiva tehdä kaikkea. Sen kanssa on kiva tokoilla, se jäljestää hyvin ja katsotaan nyt syksyn aikana miten lähtee käytännössä pelittämään... Kisan jälkeen sitten pakkasin koirat autoon ja ajettiin metsään jäähdyttelylenkille. Otin myös pennut mukaan. Ensimmäistä kertaa olivat nyt isojen koirien mukana. Ehkä vielä vähän turhan pitkä lenkki niille, mutta hyvin jaksoivat. Toisaalta jos ne eivät ole metsässä mukana niin riekkuvat sitten pihalla tuntikausia. :) Ne ovat kyllä aina olleet rohkeita liikkumaan metsässä. Nyt on muuten kaikki pennut uineetkin. Viimeisimpänä meni uimaan tuo vielä täällä asusteleva "koditon" poika. Se näki jonkun roskan vedessä ja sujahti uimaan noin vain. ;) Eilen molemmat ipanat uivat isojen perässä. Muuten ne on nyt vähän harjoitelleet erillään oloa. Ne on niin pieniä, että mahtuvat hyvin olemaan häkissä kun on erillään olon aika. Alistuvat hyvin kohtaloonsa ja ovat ihan hiljaa siellä. Ihan fiksun tuntuisia pieniä koiran alkuja.
Täytyykin yrittää ottaa noista uudet kuvat pikkuhiljaa. Mun mielestä se uros on varsin kivan näköinen, mutta silmät tulee olemaan varmasti turhan vaaleat. Niissä on tällä hetkellä sellainen häivähdys. No kyllähän sitä näkee yhtä hyvin vähän vaaleammillakin silmillä. ;) Narttu Enya on saanut runkoon ja päähän nyt pituutta. Ei ole ollenkaan hassumman näköinen minun mielestä. No täytyy yrittää vähän kuvata niitä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti