Huh mikä viikonloppu...

Ihan sanattomaksi vetää viikonlopun tulokset. Tarkemmat tulokset on kotisivujen uutisia osiossa. Lauantaina 5.5. ajelin Kauhavan näyttelyyn. Siellä flatit tuomaroi Ing-Marie Hagelin, Ruotsista. Muistan että hänelle esitin Wondyn joskus -90 luvulla. Pirtsakkana hän jaksoi vielä arvostella tänä viikonloppunakin. Aamulla kun heräsin, niin mietin pari kertaa, että viitsinkö lähteä kun on oli niin paska keli. Hmm... Se joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön ja ei kun matkaan. Sinne oli ilmoitettu Noah ja Poppy. Poppyllahan oli juoksun parhaat päivät käsillä, että sekin vähän arvellutti. No olihan se Noah vähän töttöröö nyt viikonlopun ajan. Esitin Noahin käyttöluokassa ja voitti käyttöluokan, sai SA:n ja oli PU-1 ja VSP. Uroksien sertiä ei sitten jaettukaan. Poppy oli PN-3, ROP-vet. Tässäkin kohtaa mietin, että jäädäkkö paikalle. Päätin kuitenkin jäädä. BIS-veteraani kehän arvosteli norjalainen Bjarne Sörensen. Kannatti jäädä, sillä Poppyn sijoitus oli BIS3-vet. Lupasi siis hyvää seuraavalle päivälle, koska kyseinen tuomari arvosteli flatit seuraavana päivänä Pietarsaaren ryhmiksessä.


Koirien arvostelut suomennettuna:

Noah: "Erinomainen koko ja ruuminrakenne. Hyvänmuotoinen pää. Hyvä ilme. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hieman pehmeä selkä. Hyvä eturinta. Hyvä karvanlaatu. Hyvä sukupuolileima. Aavistuksen ahdas takaa, hyvä edestä. Hyvä sivuaskel."

Poppy: "Hyvä pää. Erittäin tasapainoinen. Kaunis ryhti. Erinomaiset kulmaukset. Oikea luusto. Hyvä ylälinja. Hyvänmuotoinen rintakehä."

Sunnuntai aamuna keli oli huomattavasti edellistä päivää parempi, onneksi. Sunnuntaina 6.5. oli siis Pietarsaaren ryhmänäyttelyn vuoro. Ei se ihan Pietarsaaressa ollut vaan Larsmossa. Luksusta kun oli vain 10 min ajomatka täältä meiltä kotoa. ;) Meitä Elvenpath'seja olikin useampi paikalla. Tuomarina siis Bjarne Sörensen Norjasta.

Ensin oli Rambon (E.Rio Grande) vuoro mennä kehään. Se esitettiin siis juniori -luokassa. Päätettiin, että minä esitän sen tällä kertaa, niin sen omistaja saa vähän tutkailla mitä siellä tapahtuu.  Melkoinen vilpertti ja kiemurtelu kun tuomari tutki. Hmm.. hotkaisi namin väärään kurkkuuna ja jäi sitä kakomaan kun piti juosta *pyörittelee silmiään*. Tuomari piti kovasti Rambosta ja sai ERI-1, tuomari vielä päätti antaa sille SA:n ja lopullinen sijoitus oli PU-4. Tuomarin mukaan sillä on hyvä tulevaisuus edessään. 

Rambo

Tämän jälkeen tuli käyttöluokkaan ilmoitettujen Troyn ja Noahin vuoro esiintyä. Olin jo ounastellut, että Troy voisi olla tämän tuomarin tyyppinen koira. Molemmat pojat saivat ERI:n. Sijoitus oli Troy 1. ja Noah 2. Troylle SA. Noah oli tuomarin mielestä vähän kapea/laiha (vaikka mun mielestä just sopiva ;)) ja piti häntää ihan törkeän korkealla juostessaan, joten sinne meni se SA. Oli pahempi kun eilen, grr... Troy siis jatkoi PU-kehään. Tuomari juoksutti koiria aika reippaasti ympäriinsä. Mikä riemu kun Troyn lopullinen sijoitus oli PU-1. Näin ollen Troy myös nappasi ensimmäisen sertinsä, jiihaa!!! Tuomari perusteli valintaansa PU:n osalta ääneen, että Troy on juuri oikean kokoinen uros, että jos se esitettäisiin Ruotsissa, niin se olisi vain pieni musta piste siellä. ;) Ruotsissa kun on näyttelyissä keskikorkeus hänen mukaansa n 64 cm. Hän sanoi, että hän on usein seuraamassa metsästyskokeita, niin hän on nähnyt mitä näille isoille siellä käy. Yleisöstä kysyttiin, että miksi näin on, niin hän oli sitä mieltä, että vika on näyttelytuomareissa, jotka palkitsevat isoja koiria. No joka tapauksessa olin erittäin iloinen Lottenin puolesta, sillä hän oli tämän ehdottomasti mielestäni ansainnut. =)

Troy

Sitten oli narttujen vuoro astua kehään. Avoimeen luokkaan oli ilmoitettu Storm-pentueesta Siru (E. Storm Cloud). Sitä ei koskaan aikaisemmin ole näyttelyssä esitettykään ja se osallistui AVO-luokkaan sillä sillä ei ole taipparitulosta. Kasvattaja pika pikaa sai sen saksia, mutta onneksi sillä ei ollut paljon karvaa, että sujui nopsaan. Siru sai ERI:n. Luokassa esitettiin neljä narttua ja Sirun sijoitus oli 1. Se kuitenkin liikkui lyhyellä askeleella, että sinne meni SA. Omistaja saikin kotiläksyksi alkaa pyöräilemään sen kanssa. Lisäksi oli minun mielestä turhan tuhdissa kunnossa ts vyötärö olisi saanut olla sutjakampi. ;) Minillä oli näet samaa ongelmaa aiemmin, mutta kun Isabella pyöräili sen kanssa, niin liikkeet paranivat huimasti. Kotiläksyjä siis. Minulla oli varis myös mukana ja näytin sitä Sirulle ja käytiin vähän piilottamassa sitä metsään. Näytti nyt siltä, että jos tekee hakua noin, niin taipparit menisivät heittämällä läpi. ;) Sirua on käytetty kyllä syksyisin metsällä ja suoritutunut siellä hyvin. Tässä joka tapauksessa Sirustakin tuore kuva.

Siru

Viimeisenä sitten oli Poppyn vuoro esiintyä veteraani -luokassa. Luokassa oli Poppyn lisäksi myös toinen veteraani narttu. Poppy sai ERI:n, sijoitus luokassa oli 1. saaden SA:n.  Poppyn lopullinen sijoitus oli PN-2. Tämän jälkeen valittiin ROP- ja VSP-veteraani. Poppysta tuli ROP-veteraani. 

Poppy 1.5.2012 meidän lähipellolla

ROP-veteraanin valinnan jälkeen oli taas Troyn vuoro astua kehään ja mikä riemu, sillä tuomari valitsi Troyn ROP:ksi. Näin me sitten Lottenin kanssa saimme jäädä odottelemaan isoja kehiä. Ensiksi Lotten sai tarjota seurueelle pullakahvit. Meillä on näet traditio, että se kenen koira nappaa sertin, niin tarjoaa seurueelle pullakahvit. ;) Itse tapoin aikaa vähän seuraamalla muiden rotujen arvostelua. 

Ryhmäkehässä sitten oli 7/8 ryhmän koirat eli varmaan n 20 koiraa kehässä yhtä aikaa. Skeptisesti ajattelin, että se on varmaan vain tack och adjö. Ryhmän arvosteli Ing-Marie Hagelin. Troy poimittiin sieltä jatkoon, yllätys... No ryhmä sitten vain pieneni ja Troy oli edelleen mukana. Troyn lopullinen sijoitus oli RYP-3. Heti tämän jälkeen ROP-veteraanit kutsuttiin kehään ja veteraanit arvosteli Elisabeth Rhodin. Poppy poimittiin myös jatkoon ja oli siis neljän joukossa. Ajattelin, että ollaan varmaan neljänsiä... kolmansia... kakkosia... Ei hemmetti vain Poppy jäljellä. Poppy oli BIS1-veteraani. Hih meidän barffikoirat sai taas ruokasäkin palkinnoksi. Se säkki jatkoi heti matkaa Sandéneille. ;) Lisäksi oli koirien älypeli, jota Sini ja Enya on ennättäneet jo kokeilemaan ja sitten oli pytty ja ruusukkeita. :)

Tässä parit arvostelut suomennettuna:

Troy: "Keskikokoinen uros. Workmanlike tyyppinen. Kaunis pää. Hyvä runkoinen. Erinomainen luusto. Hieman alas kiinnittynyt häntä. Liikkuu erittäin hyvi."

Noah: "Iso uros. Kaunis pää. Hieman kapea runkoinen. Hyvä luusto. Kantaa häntäänsä korkealla liikkuessaan. Hyvä karva, mutta vähän xxx (en saa selvää). Liikkuu hyvin."

Poppy: "Kaunis pää. Hyvin rakentunut veteraani, joka on erinomaisessa kunnossa. Aavistuksen laskeva lantio. Liikkuu hyvin." 

Ei ne hyvät uutiset siihen loppuneet. Päiviltä tuli viesti. Olivat Merin kanssa startanneet 3-luokassa jossain agi-kisoissa siellä etelässä. Meri oli tehnyt kaksi puhdasta rataa. Hyvä likat. Ai niin Meri esitettiin Suomen Palveluskoiraliiton erikoisnäyttelyssä Helsingissä 5.5. Siellä tuomaroi Raija Tammelin. Eipä ollut Meri hänen tyyppiään ja sai EH:n.

Myöhemmin sitten vielä tuli Isabellalta puhelinsoitto. Hän oli Minin kanssa osallistunut kauden ensimmäiseen mejä-kokeeseen Maalahdessa. Tuomarina oli Kai Ylikoski. Mini oli saanut 49 pistettä 50 mahdollisesta pistestä ja tulos oli AVO-1. Jälkivarmuudesta oli lähtenyt yksi pinna. Oli jonkun tarkastuslenkin tehnyt. Tämä oli nyt sen toinen AVO-1 -tulos, joten he jatkavat nyt jäljestystä VOI-luokassa. Viimeinen lause arvostelussa oli "erinomainen jälkikoira". :) En stor GRATTIS kram till Isabella & Mini!

Me vielä tämän kaiken härdellin jälkeen menimme Lottenin kanssa treenaamaan. Nyt pitää  pistää töpinäksi, sillä pojat on ilmoitettu Närpiön nome-kokeeseen toukokuun lopussa. Nyt Lotten ymmärsi mitä tarkoitin, kun Teddy on mielestäni surkea markkeeraamaan. Nyt se tuli oikein hyvin näkyviin, sillä tehtiin markkeerauksia tennispalloilla su-iltana. Teddy markkeeraa suunnilleen, mutta se ei niinkuin mene suoraan pisteeseen, vaan se suorittaa markkeerauksen enemmän haun omaisesti. Se on erittäin taitava käyttämään tuulta hyväkseen ja kun tulee sinne paikalle, niin hakeutuu tuulen alle ja hakee sen. Noah taas markkeeraa suoraviivaisemmin putoamispaikan. Toki sekin joutuu joskus sitä etsimään, mutta pääsääntöisesti markkeeraa paremmin. Teddy lisäksi irrottaa katseen putoamispaikasta kun vilkuilee minua eli sen keskittyminen on mun mielestä todella huono. Kokeissa tuo Teddyn tyyli ei ole aina ihan paras mahdollinen. No katsotaan kuinka käy toukokuun lopussa. Ajattelin ottaa tuon lähinnä tason tarkastuksena ja katsoa mitä tarttee treenata. 

Nyt olemme ensi viikonloppuna menossa nome-kurssille. Jännää!!! Fontellin Susanna tulee tänne meitä kouluttelemaan. Otan Noahin mukaan kurssille. 

Jep.. Tällaista tällä kertaa. Hyvin meni, mutta mitään ei voi ottaa itsestään selvyytenä. Välillä menee hyvin ja välillä menee huonosti. Sellaista se on...