.. Ei vaan kyllähän saimme jotain pientä aikaiseksikin nyt jouluna. Pentujen kanssa tehty vähän haun alkeita Gunilla Wedeenin tyyliin yhdellä damilla. Enya menee kuin ohjus tekemään töitä. Huomasin että sen kanssa ei ehdottomasti saa pistää enempää dameja ruutuun, sillä poimi damin ylös ja katseli vähän ympärilleen. Kun on dami suussa, niin ei saa olla muuta ajatusta, kuin lähteä palauttamaan sitäselkärangassa täytyy olla se, että tässä jäitä hattuun eikä laittaa lisää sinne nyt vielä tässä vaiheessa. Aika nopeastihan se kääntyi palauttamaan, mutta ei saa silmäillä tai nuuskia ympäriinsä enää sen jälkeen kun dami on poimittu ylös ja kun lähti palauttamaan, niin silloin sai kehut. Ei sitten parilla muulla kerralla enää vilkaissutkaan ympärille. Enya ei ole ihan niin miellyttämisen haluinen kuin Apassi, joten sille suurempi palkinto on varmaan etsiminen kuin palautus. Vaikka palauttaa vauhdilla, eikä siinä varsinaisesti ole mitään vikaa. Apassi on vähän nöyrempi asenteeltaan eli menee kyllä hyvin, mutta ei yhtä määrätietoisesti kuin narttu. Molemmat on oikein hyviä nenän käyttäjiä. Mulla oli sunnuntaina käytössä oikein pienet damit ja sitten eilen oli vähän isommat pentudamit. Ei ollut iso ruutu, mutta hyvin löysivät damit metsästä. Teddyn ja Noahin kanssa on tehty pientä markkeerausjuttua a'la Timo Korvola. Noah markkeeraa varsin mallikkaasti tuossa harjoituksessa ja saa vaikeuttaa. Teddyllä vaatii vähän enemmän ylipuhumista, että malttaa mennä siihen minne näytetään tai itse asiassa en näyttänyt kädellä suuntaa vaan vanhan aikaisesti ilman mitään käsimerkkiä. Pennut on myös nyt saaneet ulkoilla erikseen vähän joulun aikana.
Tänään täällä oli kova myrsky ja itse asiassa kovempi kuin eilen tapaninpäivänä. Meidän aamulenkki kulkee sellaisessa vanhassa metsässä, joka on täysin luonnontilainen ja sieltä ei saa mitään edes sahata. Siellä on kaatuneita puunrunkoja vähän siellä täällä (ne on Noahin tasapainoilu puita). Aamulla natisi puustossa hieman uhkaavasti, että sai vähän pelätä mitä putoaa niskaan. Töistä tultuani päätin, että lähden tästä kotoa lenkille vain pentujen kanssa. Se oli ihan hyvä niin sai keskittyä vain niihin, vaikkei nyt enää tarvitse mitään ajatusta uhrata noihin isoihin, mutta on kuitenkin aina kädet täynnä tavaraa silloin kun koko lauma ulkoilee. Enyan kanssa työtä teettää vieraiden koirien ohittelut. Hmm se on lievästi sanottuna impulssiivinen silloin ja saattaa haukahdella/vinkua hieman. Tänään saimme tehtyä oikein hyvän ohituksen ja Enyan suu pysyi tukossa. Eli kun toinen koira tulee vastaan, niin en lyhennä remmiä tms. Nyt mulla oli mukana klickeri. Mä pyydän siltä huomiota ennenkuin se näkee vastaantulevan koiran, klick kun kävelee nätisti ja sitten palkka. Palkkaan siis useampaan kertaan. Se saa rauhassa katsoa vastaan tulevaa koiraa etten tavallaan esim namilla imuta sitä ohi toisesta, mutta kuitenkin pysyttävä rauhallisena. Apassihan kulkee todella nätisti ohittaessaan vieraita koiria. Niinkuin mä olen aiemmin todennut pienet flattipojat vain on ihan ylivetoja, niin järkeviä. Eiköhän tuosta Enyastakin hyvä tule kun sen saa pysymään nahoissaan, eikä se ole paha nytkään ollut, mutta minähän olen nipo. ;D Itse asiassa samanlaista impulssiivisuutta oli myös Merissä ja Pepissä, kun Noah taas oli yhtä cool kuin Apassi. Nuo molemmat Meri ja Peppihän on ihan jees tänä päivänä. Toivoa siis on kun vähän tekee töitä.
Eilen otin lapsukaisista pari kuvaa. Kas tässä:
 |
| E. Captain Apache |
 |
| E. Captain Apache |
 |
| E. Captain Apache |
 |
| E.Cat Ballou |
 |
| E.Cat Ballou | |
 |
| E.Cat Ballou |
Että sellaista... Uutta vuotta odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti