Eilen tuli iloinen puhelinsoitto Ullalta. Hän oli ollut Topin (E. Stop The Rain) kanssa Lappeenrannan näyttelyssä. Siellä flatit tuomaroi Matti Luoso. Topi oli ilmoitettu avoimeen luokkaan. Sai laatuarvostelussa ERI:n ja se voitti luokkansa ja sai SA:n. Lopullinen sijoitus oli PU-2 ja koska paras uros oli jo valio, niin Topi sai sertin. Ulla luki minulle arvostelun puhelimessa ja se oli oikein hyvä. Ulla kertoi tuomari oli mitannut kaikki koirat ja Topihan on oikein hyvän kokoinen uros n 60 cm. Sehän on kaikin tavoin hyvin tasainen. Ulla kertoi, että se niin nauttii esiintymisestä, kun kaikki katsovat sitä. Hassu pieni koira. Topilla on samankaltaista säteilyä kehässä kun mitä emällään Rosalla oli. Olemme täällä kotona kovin iloisia ja lähetämmekin suuren suuret onnittelut Ullalle ja Topille!
 |
| Topi |
Muutoin olemme viettäneet ihanan talviloman. Sain tehtyä makuhuoneen pintaremontin valmiiksi, joten ei mennyt ihan hukkaan tämä talviloma. Yllättävän paljon hommaa, mutta nyt se on tehty. Koiria on ulkoilutettu lähes normaalisti jo yskän jälkeen. Saaneet siis liikkua jo muutenkin kuin narussa. Tuntuukin, että niissä on virtaa todella paljon tällä hetkellä. Lisäksi olemme vähän treenien suhteen heränneet talvihorroksesta. :) Eilen olimme taas Lottenin kanssa pitkästä aikaa treenaamassa ja tälle illalle on myös jo sovittuna treffit. Koirat tekivät oikein hyvin annetut tehtävät. Minulla oli mukana isot Teddy ja Noah ja pienet Enya ja Apassi. Sinin ja Poppy saivat tehdä hommia aiemmin päivällä. Isot pojat (Teddy, Troy ja Noah) tekivät varsin mukavasti työtä. Ne markkeerasivat erittäin hyvin kaikki (tosin ei ollut kovin haastavia näin alkuun) ja palauttivat hyvin vauhdikkaasti kaikki. Teddyn haasteena on ollut markkeerauksissa, että lukitsee ensiksi heitetyn ja se jää painamaan sitä. Nyt se toimi oikein hyvin. Noah taas on parempi markkeeraaja, mutta pikkasen häiriöherkkä. Nyt se teki varmaa työtä ja meni siihen suuntaan mitä näytettiin, oli se markkeeraus tai aiemmin jätetty muistidami. Noah on vaan sellainen koira jonka työskentely miellyttää minua. Se on rauhallinen vieressä, saatuaan luvan lähteä lähtee vauhdilla, nappaa damin vauhdissa, rauhallinen suu, tulee tuhatta ja sataa takaisin damin kanssa. Se on koira joka tekee töitä ohjaajalleen. Meillä oli autot vähän matkan päässä, että kaikki koirat oli mukana kun teimme töitä ja saivat myös passiivi treeniä. Enya ja Apassi olivat ihan hiljaa odottamassa. Hienoja ipanoita ja olin oikein tyytyväinen niiden odotukseen. Molemmille oli aluksi tehty markkeeraukset auton lähellä. Meni kuten odotinkin. Enya pysyi hyvin paikallaan, mutta ei ollut niin kiinnostunut damista. Tiedän syynkin, kun me ei olla oltu sen kanssa niin hyvissä "väleissä" viime aikoina ja tämä vaikuttaa sen tekemiseen, ettei ole ihan niin vapautunut kun pitäisi. Enya on vähän omapäinen, mutta kuitenkin pehmeähkö koira. Ja itse asiassa mun mielestä uroksilla on ylipäänsä kivempi asenne kun tehdään töitä, että oikeastaan tuntuu siltä, että ei kiitos narttuja tähän taloon. Hmm haastellista olla kasvattaja ja kun ei tykkää nartuista. ;D Urokset tuntuvat sopivan mun käteen paremmin. Apassi taas teki myöskin kuten odotin. Eli se lähti kun tuli heitto. Lotten poimi suunnitelman mukaan damin ylös. Ensin juoksi perille ja koko ajan tämä matka lyheni, kunnes malttoi hyvin istua paikalla ja odottaa lähtölupaa. Eli näin saatiin se oivaltamaan myöskin mitä halutaan. Luvan saatuaan lähti ja nouti nopeasti minulle syliin damin. Hieno pikkumies!
Lauantaina olin kennel
Allt Om:in "pentutreffeillä" opastamassa heitä. Pieni mutta mukava sakki paikalla. Lähinnä perusasioita sitä hiottiin lähipellolla ja metsässä. Ei varmasti tullut mitään uutta, mutta se on aina opettavaista katsoa myös muita. Mä tiedän, että mä olen nipottaja, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos perusnouto ei ole kunnossa, niin se vaikuttaa niin moneen asiaan ja ei toivottu vahvistuu entisestään. Kun koiralle on opettettu huolellinen luovutus, niin se ilman muuta näkyy myös siinä, että miten koira haluaa palauttaa ja myös itse palautusvauhdissa. Kun asiat on huolellisesti opetettu, niin koiran ja ohjaajan välille syntyy keskinäinen kunnioitus, että koira kokee että ohjaajalle on mielekästä tehdä töitä. Tätä on siis tiedossa myös meidän tulevilla pentutreffeillä. Kun koiralle on opetettu pitäminen/huolellinen luovutus ja vaikka se olisi aluksi vähän painostavaakin, mutta olen myös sitä mieltä, että lisää myös spontaaniutta ylösottoon. Teddy on tässä myös hyvä esimerkki, sillä se ei ollut pienenä pätkääkään kiinnostunut damista, riistasta kyllä. Mä sen kanssa tein niin, että opetin sen pitämään damia suussa, niin tämä vaikutti siihen niin, että kun se tiesi mitä odotan siltä, niin siitä tuli hyvin spontaani damin ylösotossakin (nythän se on jo ihan damihullu). Sen jälkeen kun sen kanssa siirryttiin tekemään noutoja vedestä, mikä monesti on haastellista kun koira haluaa ravistaa ja dami tippuu jne. Mutta kun Teddylle oli opetettu kuinka tehdään, niin se palautti samalla tavalla myös vedestä istumalla mun eteen dami suussa. Varmaan tapoja on monia, mutta oikotietä onneen ei ole vaan töitä on tehtävä. ;)
Nina ja Jonas tulivat myös Heidin luokse näyttämään minulle Neoa. Neon olen viimeksi tavannut lokakuussa. Se oli jo kasvanut melkoisesti. Pieni uros max 60 cm ja siitä on emän puolen suvun ulkomuoto nähtävissä eli vähän matalaraajainen ja vankka runkoinen, joskin oli turhan pulskassa kunnossa juuri. Pää olisi voinut olla aavistuksen elegantimpi, vaikkakin malliltaan ihan ok. Kotimatkalla kävin myös katsastamassa Ramboa. Sitäkään en ollut tavannut lokakuun jälkeen. Rambo oli hieman korkeampi ja korkea raajaisempi kuin Neo. Minun mielestä sillä oli todella kiva pää ja ilme. Oikein sopusuhtainen nyt kauttaaltaan. Molemmat pojat oli saksien tarpeessa. ;) Oli todella mukava nähdä poikia ja ensi viikonloppuna näen sitten Vilman, jota en ole elokuun jälkeen tavannut. Jännittävää.
Tässä pari kuvaa pojista:
 |
| Neo |
 |
| Neo |
 |
| Rambo |
 |
| Rambo |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti