Erkkari ja agilityä

No niin nyt on sitten tämän vuoden flattien erkkari takanapäin. Perjantaina kamat ja koirat autoon ja Vantaata kohti. Se verran haipakkaa ajelin, että peltipoliisi päätti ikuistaa minut filmille. Saa nähdä mitkä on sitten loppujen lopuksi reissun kustannukset. ;) Lauantaina 14.4. koirat sitten esitettiin erkkarissa. Tuomarit olivat rodun kotimaasta briteistä. Urosten tuomari oli Jane Jones, kennel Benvellyn. Näin hänen kasvattejaan viime vuonna Cruftsissa. Hienoja koiria. Narttujen tuomari oli Ann Youens.

Ensin oli vuorossa junnuluokassa Apassi. Tulos oli EH. Tässä sen arvostelu: "10-month-old. Head of good proportions, but round in eye. Good bone and feet. Adequate front angulation. Gradual spring of rib with correct couplings. Moved ok. Lovely coat." Alla Saarisen Satun ottama kuva Apassista.

Apassi

Apassin jälkeen sain pitää pienen tauon ennen kuin oli Noahin vuoro esiintyä urosten käyttöluokassa. Noah sai myös EH:n. Arvostelu kuulosti tältä: "Lovely coat and condition. Nicely moulded head. Reachy neck. Well angulated at the front. A little short in rib and long in couplings. Would prefer tighter feet. Moved well, but proud of the tail. Very well handled." Ei huono arvostelu. Noahista en ole vielä ainakaan saanut valokuvaa kehästä.

Käyttöluokassa esitettiiin myös Noahin pentueveli Nemo (E.Storm Chaser). Nemo sijoittui hienosti toiseksi niin monen koiran joukossa ja sai ERI:n. Ikävä kyllä tuomari ei antanut SA:ta sille. Tulin kuitekin kovin iloiseksi Marian puolesta, kun Nemolla meni niin hyvin. Onneksi olkoon, hienosti esitetty Maria! Tässä yksi kuva Nemosta, joka todennäköisesti on Mikan ottama.

Nemo

Tämän jälkeen hilppasin narttujen käyttöluokkaan esittämään Merin (E.Stormtossed Sea). Merillä meni myös oikein loistavasti. Meri sai ERI:n ja oli luokassaan kolmas ja sai myös SA:n. Kun oli Merin kilpailuluokan aika, niin minun piti mennä kehään Teddyn kanssa, joten Marianne sai tuurata minua siellä sitten. Kiitos Marianne Merin luotsaamisesta luokan 3:ksi! Meri oli nyt oikein hyvässä kunnossa. Talvella täällä ollessaan, niin Päivi sai noottia minulta, että koira saisi olla hoikemmassa kunnossa ja nyt toden totta koira oli ihan loistavassa kunnossa. Kiitos Päivi! :) Merin arvostelu: "Feminine, well proportioned head, kind eye, good front construction, good rear angulation. Moves soundly, well handled." Tässä Saarisen Satun ottama kuva Meristä:

Meri

Teddy esiintyi urosten valioluokassa saaden EH:n. Teddy on lähes aina saanut ERI:n ja tämä taisikin olla sen 2 EH. Tosin enpä ole sitä kovin usein jaksanut käyttää näytteyissä, koska valioitui lähes heti kun oli täyttänyt 2 v. Teddyn arvostelu: "Dog of correct size. Masculine head, good expression. Pronounced forechest. Adequate shoulders and upper arm. Good lenght to body. Tight feet. On the move he was wide at front and a little close at back." Hmm Teddyn kanssa saisi harjoitella näyttelyjuosutusta hieman enemmän, koska pönttöili taluttimen kanssa ottaen sen suuhun. Löysät etuliikkeet huononevat entisestään. ;)

Viimeksi oli sitten Poppyn vuoro esiintyä ensimmäisen kerran veteraaniluokassa. Oltuamme kehässä Päivi sanoi, että tuomarin suu venyi hymyyn kun näki Poppyn liikkeessä ja silloin arvelin, että sijoitus on varmaan aika hyvä. Monet tuumasivat, että onkohan mulla nyt koira oikeassa luokassa, kun koirassa oli niin paljon intoa kehässä. ;) Poppyn paras puoli on ehdottomasti sen hienot liikkeet. Poppy voitti veteraani nartut saaden SA:n ja lopulta oli ROP-vet. Rosan veli Nemo oli sitten VSP-veteraani. Voi kuinka sydäntä lämmitti nähdä Nemo niin ihanassa kunnossa. Mielessä kävi ajatus, että voi kun Rosa olisi vielä saanut olla mukana. Poppyn arvostelu: "Animated eight year old. Super front constuction. Feminine on profile standing and when moving. Full of fun flatcoat." Tässä Marian ottama kuva Poppysta:

Poppy

Elvenpath'sille oli lisätty myös kasvattajaluokka, mutta minua ei huvittanut mennä kehään, kun siellä oli kuitenkin jo melko monta kasvattajaryhmää, joten säästettiin vähän järjestäjien aikaa. ;) Enkä minä oikeastaan välitä, että onko ne ulkomuodoltaan saman tyyppisiä, kun arvostan itse enemmän muita juttuja koirassa kun yhtenäistä tyyppiä. Kuitenkin päätin, että kun Poppy on mukana ja hengissä, niin sen jälkeläisryhmä esitetään. Ryhmässä oli mukana Poppyn lisäksi Meri, Noah, Nemo ja Apassi. Marille kiitos Noahin esittämisestä ja Katille kiitos Apassin esittämisestä!! Eihän me sitten sijoitututtu. Jälkeläisryhmän arvostelu: "All extremely entustiastic. All bitches very very similar." Hmm ei ollut muita narttuja kuin Poppy ja Meri, joten tarkoittanee vain niitä. ;)

Näyttelyn jälkeen kävin katsastamassa Vilman, joka asuu ihan Päivin naapurissa. Hmm täytyy todeta, että se oli mielestäni vähän ihmeellinen. Ei ollut ollenkaan kiinnostunut tapaamaan meitä kun menimme sen kotiin. Yleensä kasvattien osalta saa melko ylitse vuotavan vastaanoton, mutta näin ei ollut Vilman osalta. Lähdettiin sitten lenkille, niin että mukana oli Vilma, minun 4 koiraa ja Päivin 2 koiraa. Siellä Vilma oli oikein reipas ja sosiaalinen ja tuli hyvin toimeen muun lauman kanssa. Siellä osoitti omistavansa flatin huumorin, kun varasti muutaman kerran isäntäperheen pojalta pipon päästä ja voi sitä riemua kun sai riekkua se pipo suussaan. :) Otin muutaman kuvan Vilmasta, jotka eivät tosin olleet kovin onnistuneita. En ole vielä ennättänyt lataamaan niitä koneelle, joten lisään myöhemmin.

Sunnuntaina sitten aamusta auton nokka kohti Toijalaa, jossa kokoustimme jalostustoimikunnan nimissä. Kokouksen jälkeen soitto Liisalle ja pikavisiitti heille. Siellä sainkin erittäin iloisen ja pirtsakan vastaanoton Iidalta. Iida oli erittäin hienossa kunnossa ja kovasti Poppyn ja Merin tyylinen koira. Lisään kuvan tänne blogiin, kunhan jaksan tyhjätä kameran taas. Ennenkuin olin Liisan luona, niin tuli puhelinsoitto Päiviltä. Olivat Merin kanssa olleet Riihimäellä agilitykisoissa. Siellä he selvittivät Muotkan Esan radat hienoin tuloksin:

A-kisa 0 vp, aika -4,25s, sij. 1./13.
B-kisa HR, 0vp, aika -8,74s, sij. 2./13 ja näin ollen sert ja siirto 3:iin.

Onneksi olkoon Päivi ja Meri!!! Hienoa työtä ja onnea kolmosissa. :)

Tampereen pikavisiitin jälkeen auton nokka kotia kohti. Loppumatkasta tunsin kuinka päänsärky ja pahoinvointi hiipi. Sinnittelin kotiin asti ja totesin, että olin saanut pitkästä aikaa migreenikohtauksen. Maantaina soitto töihin ja jäin kotiin lepäämään. Hmm sitä näin reissun jälkeen huomaa, että sitä ei ole enää ihan nuori ja pää ei kestä enää mitä tahansa. Sitä tulee aina evästettyä itse vähän heikosti, lisäksi olen erittäin herkkäuninen (myös kotosalla välillä), pitkä ajomatka ja huonot niskat, niin aika huono yhtälö. Nyt onneksi elämä taas voittaa! Mukava reissu kaikesta huolimatta ja kiitos oikein paljon kasvattieni omistajille, että olitte paikalla, sain käydä katsomassa teitä ja myös suurkiitos Katille, Marille ja Mariannelle esittämisavusta!