Agilityn hyppytekniikkaa

No niin nyt olemme osallistuneet taas Noahin kanssa agilityn hyppytekniikka kurssille. Meitä kurssittamassa oli Kaukosen Ulla Järvenpäästä. Voi vaan taas todeta, että todella hyvä kurssi ja nyt saamme jatkaa uusien kotiläksyjemme kanssa. Tämä oli siis toinen kerta Noahin kanssa. Osallistuimme ensimmäisen kerran Ullan kurssille tammikuussa. Koko talven harjoittelimme hallissa tekniikkaa. Ulos siirtyessä oli hieman taukoa. Uskomatonta, että silloin kurssille osallistui kymmenkunta koirakkoa, niin meitä on ollut vain pari sitkeää sissiä jatkamassa treenejä. :) Silloin talvella Noahin takaosan hallinta ei ollut hyvä ja syvätuen osalta oli parannettavaa. Syvätuki on siis koiran syvät lihakset, jotka kehittyvät ainoastaan hitaassa liikunnassa. Noah kun on ketterä ja nopea koira, niin on vauhdilla korvannut puutteita joita syvätuessa on ollut. Lisäksi hyppy oli etupainoinen ja Noah tömisi alatullessaan. Koska takaosan hallinta oli heikkoa, niin Noahille kokoaminen ja painon siirto oli haastavaa. Noah on sen kokoinen koira, että varmaan tulee esteen kuin esteen yli, mutta se että miten se hajoittaa ja kuormittaa kroppaa on sitten toinen asia. Haluan pitää koiran terveenä, joten siksi ei ole aivan sama miten koira hyppää. Noah on kuitenkin agilityä ajatellen aika iso, vaikka flattiurokseksi ei ole iso ja raskas. Saimme tammikuussa ohjeeksi harjoitella vain set pointia ja perussarjaa kesään asti. Näin olemme toimineet ja työmme on tuottanut tulosta, koska Noahin kroppa on kehittynyt huimasti ja hypyt pääasiassa aika hyviä. Noah mm kävelee kaatuneiden puun runkojen päällä maastossa. Kun aloitimme harjoittelut, niin se vain huojui rungolla seistessään ja jos lähti liikkeelle, niin taka osa saattoi pudota pois. Nyt se pystyy kävelemään kapenevalla puunrungolla ja seisomaan siellä vaikka kuinka kauan. Lisäksi pitäisi enemmän vielä harrastaa h-i-d-a-s-t-a ylä- ja alamäki kävelyä, jotta takosan ja lapojen syvätuki vielä paranee. Lisäksi myös huolellinen verryttely ja jäähdyttely ja palauttava lenkki ravissa on erittäin tärkeää!!!

Nyt viikonlopun aikana teimme eri harjoituksia. Noahilla on edelleen työstettävää kokoavien liikkeiden osalta. Tämä onkin tiedossani, sillä esimerkiksi nyt kisoissa olen huomannut että käännöksissä on parannettavaa ja tähän myös olemme saaneet nyt lisävinkkiä harjoitteluun. Itse asiassa siinä näkee miten hyppytekniikka on tuottanut tulosta. Noah on kisannut yhteensä kolme kertaa eli mennyt kisoissa yhteensä viisi rataa ja nyt on kaksi siirtoon oikeuttavaa nollaa kasassa. Noah ei ole kovin montaa kertaa hypännyt treeneissä esteitä edes maksi korkeudella. Edellisen kurssin jälkeen sanoin koulutusohjaajalle, että nyt minun ja Noahin suunnitelma on sellainen, että teemme hyppytekniikkaa ja harjoittelemme sitten treeneissä pelkästään ohjausta matalilla rimoilla (n 20 cm). Kesän korvalla rimoja vasta nostettiin, mutta se ei ole Noahille tuottanut ongelmia.

No enivei nyt on sitten harjoiteltava Noahin kanssa edelleen set point harjoitusta, set point harjoitus myös vinottain,  perussarjaa teemme nyt etäisyyden kanssa ja häiriön kanssa eli että minä liikun, lisäksi perussarjaa niin, että ennen perussarjaa on hyppy eli hypyn jälkeen on koottava itsensä. Tällä opetetaan koira keskittymään hyppyyn ohjaajan liikkeestä huolimatta. Usein kun ohjaaja häiritsee koiraa, niin koiran pää nousee ja jalat tippuvat ja näin ollen myös rima lentää. Uutena juttuna sitten otetaan "power grid" harjoitus eli se on perussarja, jossa Noahilla on rimat 40 cm korkeudella ja väli on 10 f (jalkaa). Jonkun verran kaarretyöskentelyä, että kolmen esteen sarja, jossa palkka on kaarteessa ja ohjaajan lähetyspaikka on toisen esteen kohdalla. Lisäksi Noahin kanssa harjoitellaan alastuloharjoitusta ensin lyhyellä harjoituksella eli ensin on speedbump, jossa etäisyys Noahille 5 f, okseri ja vielä sen jälkeen hyppyeste eli joutuu esteen jälkeen kokoamaan itsensä. Noahilla ei ollut ongelimia etäisyyksien kanssa eli osaa kyllä venyttää, mutta kokoamiset on haasteellisia. Lisäksi tehdään sellaista sarjaa missä on askeleen pidennykset putki kaarteessa ja sen jälkeen perussarja, jossa joutuu kokoamaan itsensä. En laita tähän mitään tarkempia ohjeita sen takia, koska nämä kotiläksyt on aina koirakohtaisia ja sen takia on hyvä että ihminen joka osaa katsoa koiran tyyliä, niin sanoo mikä sopii millekin koiralle.

Tosin suunnitelmissani on, että teen myös Teddylle hieman hyppytekniikka treeniä, koska sain sen lavan totaalisen jumiin toissa keväänä kun teimme hyppynoutoja dameilla. Teddy on varmaan hypännyt kovin etupainoisesti silloin ja jumittanut itsensä. Sen kanssa otan vain set point harjoituksen ja perussarjan ohjelmaan, koska niitä voi kuitenkin suht turvallisesti tehdä kaikkien koirien kanssa. Monet pitävät agilityä helppona ja huuhaa lajina, mutta sitä se todellakaan ei ole.

Nyt Noahin kanssa on suunnitelmissa kisata parit ykkösluokan kisat vielä syksyllä. Saa nähdä nousemmeko kakkosiin tai kuinka käy?!? Jos ei niin sitten joskus... Kuitenkin nyt lähden tekemään taas uudella innolla hyppytekniikkaa, jotta sitten kakkosissa saamme napsaistua metrejä pois kaarteista. Varsinaisissa treeneissä tehdään pienillä korkeuksilla edelleen ja myöskin sitä, että rimat on vähän eri korkeuksilla, että koira oppii lukemaan ja pysyy aktiivisena. Katsotaan kuinka edistymme. Olen sitä mieltä, että jokaisen flatin kokoisen koiran olisi syytä tutustua hyppytekniikka harjoitteluun ja turha kiire pois! Poppyhan on harrastanut agilityä vuoden iästä alkaen ja onkin onni, että sillä on luonnostaan ollut niin hyvä tekniikka ja kropan hallinta (eikä heikkouksia, jotka vaikuttaneet harjoitteluun), ettei se ole hajoittanut paikkoja, mutta eipä sillekään jotkin treenit pahaa tee. :)

keskittyminen ennen omaa vuoroa :)

Kyllä taas sai olla niin tyytyväinen omaan koiraan! Onni on omistaa Noahin kaltainen koira, en voi kuin todeta että luojan kiitos se jäi kotiin. Se on koira joka tuottaa minulle niin paljon iloa ja ihan arkipäivätkin hienoja sen kanssa. Eihän se nyt virheetön koira ole, mutta se on vain minun käteen sopiva koira. Se tuntuu aina vain vahvemmin siltä, että se on koira joka omassa sydämessäni tulee täyttämään Daisyn jättämät saappaat!!! <3

Pennutkin olivat mukana kentällä aamupäivällä ja jäivät kotiin sitten lounaalla kun Noah haettiin kotoa treeneihin. Tein niin, että ne olivat eilen ja tänään yksitelleen mulla seuraamassa treenejä ja teimme pikkujuttuja kuten kontaktia, seuraamista, ohituksia ja odottamista. Sillä aikaa toinen oli yksin autossa odottamassa ja molemmat odottivat vuorollaan hiiren hiljaa autossa. Keskittyivät hyvin pieniin treenisessioihinsa ja olivat rauhallisia ja miellyttäviä vaikka ihmisiä ja koiria vilisi. Saivat myös tervehtiä ihmisiä ja tutustua vähän toisiin erinäköisiin koiriinkin. Hyvin meni ja olivat oikein reippaita pieniä ipanoita. :)

Niin ja kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten mun kesälomaviikko. :( Kurjaa kun huomenna pitää töihin ja työmotivaatio on kyllä nollassa... :(

Rasvaimua ja muuta mukavaa..

Kuten otsikko kertoo, niin Sini ja Poppy kävivät rasvaimussa perjantaina. ;D No ei kai, mutta melkein. Lauma nimittäin pakattiin autoon ja ajettiin naapurikaupunkiin eläinlääkäriin, kaikki muut mukana paitsi Noah. Ensin sisään Teddyn kanssa ja silmätipat silmiin. Sen jälkeen Enya ja Apassi tulivat rokotuksille. Saivat tehosterokotteen nelosrokotuksen osalta ja samalla laitettiin rabies. Eivät edes hätkähtäneet piikistä. :) Pennut käyttäytyivät hyvin reippaasti ja Tainankin mielestä fiksuja ja nättejä pikkulapsia. Painoa molemmille oli kertynyt n 15 kg. Uros taisi olla 15,1 kg ja narttu tasan 15. Uros on narttua aavistuksen korkeampi ja on hieman kevyempi rakenteeltaan. Narttu taas on Poppymaisen vahva runkoinen. Niille on tosiaan tullut noin 5 kg neljässä viikossa. Uskon, että se vaikuttaa kun ovat kuitenkin liikkuneet aika paljon, niin myös lihaksisto kehittyy.

Kun pennut oli tutkittu, niin oli Rosan vuoro. Rosa syö heinää ja sitten se sen takia ilmeisesti kakoo kurkkuaan. Katsottiin kurkkuun, tunnusteltiin imusolmukkeet, kuunneltiin sydän ja keuhkot. Ei ollut onneksi mitään ihmeellistä havaittavissa. Ehkä se näkee vielä 10 v syntymäpäivänsä. :)

Sen jälkeen oli Teddyn vuoro. Teddylle siis tehtiin virallinen silmätutkimus. Silmät olivat ihan puhtaat kuten kolme vuotta sitten. Hyvä hyvä...

No niin ja tämän jälkeen alkoi operointi. Kysyin Tainalta saanko katsoa kun hän leikkaa, jos lupaan etten pyörry. ;D Sinille tosiaan oli vatsan alle kasvanut patti. Se katsottiin aiemmin kevään aikana kun se oli pieni ja silloin todettiin, että jos pysyy sellaisenaan niin ei tarvitse tehdä mitään, kun oli ihan irtonainen. No pattipas rupesi kasvamaan ja nyt ilmojen viiletessä oli sitten aika poistaa se. Sinin ihoon tehtiin n 5 cm haava ja se rasvaköntsä kaivettiin ulos sieltä. Tainan mukaan se oli ihan puhdasta rasvaa ja kun oli tuon kokoinen oli hyvä ehdottomasti poistaa se. Nyt Sinillä on tikit mahassa ja ikävä kyllä ulkoilut on tällä hetkellä ihan minimissä kun on märkä keli. Saa käydä nyt näiden ensimmäisten päivien aikana vain pikaisesti tarpeillaan ja olenkin laittanut sille Poppyn BOT-loimen missä on hyvä vatsaläppä päälle kun käväistään tuolla lähimetsässä tarpeilla. :) Sini sai tylsän elämän kunniaksi eilen pienen hieronta session. Itse siis vähän hieroskelin sitä. Sen oikea puoli lavasta oli taas jumissa ja yritti välttää taas alueen hieromista. Varovasti sai ottaa. Täytyypä käsitellä sitä taas tässä uudelleen... Ristiselkä on sillä myös aina vähän kireänä. Nyt tosiaan vain toivotaan, että haava paranee ja tikeistä päästään eroon. Otan itse pois tikit, kun ei ole onneksi mikään vaikea juttu. :) Ällövaroitus:

iho vähän punoittaa tuolta alueelta mistä patti poistettiin ja hieman on turvoksissa. Haava onneksi suht siistin näköinen. :)

 Sinin operoinnin jälkeen Poppylta poistettiin muutama talipatti myöskin. Ajattelin, että ne on hyvä poistaa nyt kun aion tässä myöhemmin steriloida sen, että saa tutkittua, että ne ei ole mitään pahempia juttuja. Sterilointi on itsessään niin iso operaatio, että se riittänee yhtenä kertana tehtäväksi. Ne oli vähän erilaisia kuin Sinin. Yksi patti vähän meni rikki ja sieltä tuli sellaista harmaata talia. Yäk. Poppyn patit oli niin pieniä, että sen haavat vain liimattiin. Se tosin on vähän hassun näköinen kun sillä on muutama kolikon kokoinen karvaton läntti parissa kohtaa. Poppylla oli vähän tullut hammaskiveä takahampaisiin ja ne poistettiin samalla. Tarvii syöttää luita vähän enemmän. :)

No niin kohta täytyy kiiruhtaa kurssille. Olen Noahin kanssa agilityn hyppytekniikka kurssilla. Kävimme ensimmäisen kerran siellä tammikussa ja edistystä oli tapahtunut, jiihaa!!! Ei sanaakaan etupainoisuudesta enää, kokoamisesssa on edelleen työsarkaa, mutta kaiken kaikkiaan kropan hallinta ja tasapaino oli parantunut huimasti, upea juttu!!!

Hyi helevata sentään...

Minäpä viettelen viimeistä kesälomaviikkoa tämän viikon. Eilen sitten pakkasin koirat autoon ja ajelin metsään lenkille. Koko koiralauma siis matkassa 7 kpl. ;) Lenkki sujui kaikin puolin rauhallisesti ja mukavasti. Kunnes olimme noin vajaan kilometrin päässä autolta. Sini ja Noah ovat juoksentelijoita ja juoksevat aina muita edellä. Nämä kolme aikuista ja kaksi pentua sitten bongasivat jotain niiden mielestä mielenkiintoista tien laidalta. Minä olin muutaman metrin niiden takana. Kunnes kuuluu helkkarinmoista sihinää. Ne olivat bonganneet kyyn, kääk!!! Minä käännyin takaisin päin ja kutsuin niitä ja tulivathan ne. Ei muuta kun koirat naruun. Pennut oli todella kiinnostuneita ja olisivat halunneet vielä mennä katsomaan mikä se jännä sihisijä oli. Hyi helevata sentään!! Tosiaan minä tärisevin käsin pistin koirat naruun ja käveltiin paikan ohi ja tömistelin kovasti, mutta liero oli jo luikerrellut tiehensä. Sen jälkeen katsoin, että turpoaako kenelläkään paikat ja rupeaako kuola valumaan. Rosalla näet valui sellaista sitkeää kuolaa suusta kun oli käärmeen purema. Onneksi näyttää siltä, että selvisimme tästä pelkällä säikähdyksellä. Luulen, että käärmekin oli vähän hämillään kun viisi mustaa ympäröi sen eikä varmaan tiennyt mihin niistä pitää iskeä. Harkinta-aikaa on enemmän kun on vain yksi häiritsemässä sen rauhaa. Voi vain todeta, että nyt oli onni onnettomuudessa!

Muutoin loma sujunut rauhallisesti. Eilen oli Noahin tottistreenit kentällä. Olin erittäin tyytyväinen sen seuraamiseen eilen. Se on vähän häiriöherkkä, mutta nyt oli oikein hyvä. Jälkeen päin otin vielä pennuille vähän seuraamista ja käsittelyä kentällä. Hyvin meni.

Perjantaina meillä onkin varattuna suuri huolto- ja kunnossapitoaika koirille. Pennut saavat 16 viikon rokotuksensa. Teddylle tehdään silmätutkimus. Sini ja Poppy tulevat mukaan, koska Sinillä on isohko rasvapatti mahan alla, jonka haluan poistaa ja lisäksi ikenen liikakasvua, joka on poltettava pois. Poppylla on pari rasvapattia ja syylä, mitkä poistetaan. Tarkoitus on että Poppy steriloidaankin tässä jossain vaiheessa, mutta ensin nuo pari pattia pois. Mietin, että saan varmaan ottaa vielä Rosankin mukaan, jotta Taina saa katsoa sen kurkkuun. Mielestäni hieman on kakonut viime aikoina ja syö ruohoa, niin katsoa, että ei ole tulehdusta kurkussa ja ehkä kuunnella sydänkin, kun sillä tuo 10 v ikä lähestyy. Näin ollen Noah saa ainoastaan jäädä kotiin, koska sillä ei mitään ihmeellistä. :)

Viikonlopun tulossaldoa...

Nyt on takana koeviikonloppu ja tuntuu, että nyt on takki aikas tyhjä jo tähän aikaan illalla. Meillä oli meidän oman yhdistyksen kokeet. Meillä täällä tuomaroimassa oli Turusen Vesa. Itse hääräsin ylitoimitsijana ja sihteerinä lauantain taipumuskokeessa. Me naisporukalla saatiin vietyä koe kunnialla läpi. ;) Nimittäin viime vuonna tuomari oli ihmeissään ja hieman ennakkoluuloisena, että eikö täällä ole miehiä töissä ollenkaan, mutta joutui toteamaan, että hyvin me vedettiin. Taas sama porukka kasassa ja kyllähän kaikki luisti varsin hienosti. ;) Itse jännitin Martinan ja Colinin (E.Storm Trooper) takia. Tosin, oli kyllä treenatessa tehnyt sellaista työtä, ettei onneksi tarvinnut olla huolissaan. He selvittivät kokeen hyväksytysti. (Nyt on storm-pentueesta 5 koiraa suorittanut taipparit hyväksytysti. Aika outoa, että Meri läpäisi taipparin jo 28.5. mutta tulos puuttuu vielä tietokannasta.) Torstaina käytiin Lottenin kanssa tekemässä kanilla laahausjäljet ja itse ohjasin Colinia kun Martina oli töissä. Ei ongelmaa. Perjantaina kävimme puuhastelemassa variksien kanssa eikä myöskään mitään ihmeellistä. Martina tyynen rauhallisen näköisenä ohjasi kokeessa koiraansa. :) Tuloksia tuli, mutta myöskin epäonnistumisia. Kokeessa starttasi 16 koiraa ja näistä 7 läpäisi kokeen hyväksytysti.

Tänään sitten osallistuin kokeeseen itse ALO- ja AVO-luokkaan. Koe alkoi, että ensin starttasi 10 ALO-luokan koiraa ja sitten 5 AVO-luokan koiraa. Koe alkoi niin, että otettiin yksi riista hausta pois, sen jälkeen jatkettiin vesiohjaukseen ja siirtymisen yhteydessä tuli laukaus. Ohjaus oli yliuitto. Sen jälkeen siirtyminen markkeerauspaikalle. Kakkosmarkkeeraus, niin että ensimmäinen putosi kaislasaarekkeeseen suoraan eteen ja toinen sitten avoveteen, jossa oli melko voimakas virtaus. Sen jälkeen paluu takaisinpäin ja jatkettiin hakua. Haussa oli neljä varista, kani ja lokki, joka oli ns bonusriista. Sitä ei kukaan alo-koirista tuonut.

Ennen minua oli vuorossa Lotten ja Troy (E. Rhythm Of Rain). He saivat riistan hausta ja jatkoivat ohjaukseen. Teki hyvän ohjauksen. Sen jälkeen markkeeraus. Pieni haparointi toisella, mutta sai sen kuitenkin ylös helposti. Sen jälkeen hakuun. Olisi voinut olla tehokkaampi haussa, mutta sai ylös kuitenkin tarvittavat riistat, mutta siitä olimme yhtä mieltä, että siinä ajassa kun siellä juoksenteli olisi pitänyt tapahtua enemmän. Heidän yhteistyö oli kuitenkin mukavaa katsottavaa. Siirtymiset hallitusti ja hienosti, kaikki riistat käteen varmasti. Se mikä Troyn miinuksena oli, että se oli kieltämättä hieman häiriöherkkä. Näki ettei ollut tottunut tekemään töitä kun on yleisöä ja ihmiset liikkuivat jne. Heille tuli tulokseksi kuitenkinALO-2. :)

Noah starttasi 7. koirana. Haku olisi myös voinut olla tehokkaampi. Tässä sen arvostelu:
Haku: Ensimmäinen riista saadaan ylös toisella lähetyksellä (Noah kävi kaislikon reunassa ja pyörähti takaisin). Koira jatkaa hakua mukavalla teholla ja innolla, vaikkakin palailee muutamia kertoja tyhjänä pois. (nipo Anna ei ollut ihan tyytyväinen hakuun ;))
Ohjattavuus: Koira suorittaa tehtävän ensimmäisellä lähetyksellä.
Paikallistamiskyky: Koira havaitsee selvästi molemmat heitot ja noutaa viimeksi heitetyn suoraviivaisesti. Lähetetään ensiksi heitetylle ja koira saa riistasta vainun tuule alta ja riista saadaan talteen ensimmäisellä lähetyksellä.
Riistan käsittely: Koira käsittelee riistaa hyvin ja luovuttaa ne hyvin ohjaajalle. (yhdellä haku variksella vähän lapsellinen luovutus, kun hyppäsi vasten. ;))
Jäljestämiskyky: Koira suorittaa tehtävän.
Muut ominaisuudet: Koira työskentelee tänään erinomaisessa yhteistyössä ohjaajansa kanssa ja on helposti hallittavissa.
Yleisvaikutelma: Koira aloittaa kokeen mukavasti saaden haun ensimmäisen riistan toisella lähetyksellä. Tämän jälkeen koira suorittaa mukavan vesiohjaustehtävän ja onnistuu paikallistamistehtävässä, joskin saa tuulelta hieman apua. Varsinaisessa hakuosuudessa koira esittää riittävän tehokasta ja kattavaa hakua ja suorittaa myös jäljestystehtävän.
Noah sai ALO-1 tuloksen. Tosin meillä ei sinänsä ollut paineita, sillä alla oli jo toinen ykkönen, mutta saimme kuitenkin arvokasta kisakokemusta.

Teddy sen sijaan taas EI ollut erinomaisessa yhteistyössä ja ohjaajan hallinnassa. :) Avoimen luokan koe alkoi vesiohjauksella. Ohjattiin ALO-luokan markkeerauspaikan ohi ja sitten taas toisella puolella oli sitten vene, kylläkin jonkun matkan päässä. Matka nyt sinänsä ei ollut mikään kohtuuton. Koe oli muutenkin ihan basic avoimen luokan koe ilman mitään kikkailuja. Koe alkoi vesiohjauksella, mikä tietysti oli haasteellista kun koirat innoissaan. Lähetin eteen ja menikin sitten hyvin linjaa. Kunnes ympäristö rupesi houkuttelemaan ja lähti ruovikkoon etsimään. Ei myöskään kuunnellut pilliä toivotulla tavalla. Sen vaan piti tarkastaa yksi juttu ennenkuin ennätti tulemaan. Joten minäpä heti alkuun totesin tuomarille tack och adjö, että se oli nyt tässä. Että kun ei tottele, niin eipä tässä kannata palkita sitä pistämällä sitä hakuun. Teddy ei siis kokeesta hakenut ainuttakaan riistaa. Tulos oli siis AVO- Teddyn arvostelu, jossa ei ollut tekstiä kuin kolmessa kohdassa:
Ohjattavuus: Koira lähtee haluttuun suuntaan vedessä, mutta edettyään jonkin matkaa koira ei kuuntele ohjaajan merkkejä ja koira kutsutaan takaisin. Toisella lähetyksellä koira ei lähde haluttuun suuntaan ja ohjaaja päättää keskeyttää kokeen.
Muut ominaisuudet: Ohjaustehtävässä koira ei ole tänään ohjaajansa hallinnassa.
Yleisvaikutelma: Koira aloittaa kokeen haparoiden epäonnistuen vesiohjauksessa siinä määrin, että ohjaaja päättää keskeyttää kokeen.


Niin ja Maria ja Nemo (E.Storm Chaser) kävivät Pirkan kokeessa starttaamassa eilen lauantaina. Nemolla meni vesiohjaus pieleen, pudotteli riistoja ja haku olisi myös voinut olla tehokkaampi, joten saivat ALO0 tuloksen.


Ja sitten vielä ilouutinen oli päivälle se, että Meri (E.Stormtossed Sea) kävi jossain siellä etelässä pomppimassa agilitykisoissa. Siellä tuomaroi minun oman kotiseuran Anders Virtanen, joka ei siis tunne Päiviä ja Meriä, mutta tuntee minut ja minun koirat. Hän ei varmaan tiennyt, että kyseessä oli Poppyn tytär ja Noahin sisko. ;) Päivin mielestä Andersin radat oli mukavat ja luokkaan erittäin sopivat. Hyppyradalla joku rima tippui. Mutta agiradalla he sitten tsemppasivat kunnolla. Meri teki virheettömän suorituksen ja sai nolla voiton maksi 2 -luokassa. Onneksi olkoon, hienoa likat!

Nyt tämä painuu kohta nukkumaan. Onneksi on ensi viikko kesälomaa!

Agility viikonloppu

No niin nyt on ollut agilityä koko viikonloppu. Eilen lauantaina oli meidän omalla kentällä kisat. Aamusta oli Poppylla heti pari rataa. Aloitettiin hyppyradalla. Poppy teki virheettömän radan ja alitti ihanneajan, mutta sijoitus oli 10. Myös Demi (E.Little Raindrop) osallistui myös ja se teki myös virheettömän radan ja sijoitus oli 5. Toinen rata oli agirata ja Poppy tiputti yhden riman, muuten oli ok. Demillä ei sitten mennyt tämä toinen rata ihan nappiin, vaan keräsi aika paljon virheitä.

Poppyn kisan jälkeen oli vielä sitten joukkue piirimestaruudet, joihin sekä Noah että Poppy osallistuivat. Meidän joukkueeseen kuuluivat näiden kahden edellä mainitun lisäksi bordercolliet KC ja Bente. Noah ja Poppy tekivät virheettömät radat, mutta bortsuilla ei mennyt ihan putkeen, joten meidän joukkue sijoittui aika häntäpäähän. ;) Minä itse osallistuin ensimmäistä kertaa agin joukkuekisoihin. Poppylle kerta oli jo kolmas. Se on osallistunut lainaohjaajien Andersin ja Ankin kanssa skaboihin, kun mä olen itse ollut metsästyskokeissa.

Joukkuekisan jälkeen Noah sitten osallistui vielä ykkösten kisaan. Ykkösillä oli vain yksi kisa. Se meni muuten varsin hyvin, mutta kun tuli putkesta piti hypätä yksi este ja sitten mennä kepeille. Jotenkin Noahilla huomasi esteen vähän liian myöhään (oli ilmeisesti jo ajatukset kepeillä), niin kun lähti hyppyyn osui rimaan etuosallaan ja siitä femma. Sijoitus oli kuitenkin 2.

Tälle päivälle sitten Noah oli ilmoitettu Kokkolaan kisoihin, jossa tuomaroi Berglundin Eija. Eijan radat ei ehkä ihan helpoimpia näkemiäni ykkösen ratoja, mutta tosi kivat radat mun mielestä kuitenkin. :) Kisa alkoi hyppyradalla. Noah teki varsin mukavan radan. Olimma ainoat joilla oli virheetön rata ja luokka voitto ja toinen LUVA. Toiselta radalta tuli sitten femma. Se oli täysin oma moka. Noah tuli putkesta ja piti mennä toiseen putkeen joka oli A-esteen alla. Mun olisi pitänyt tarkemmin lähettää se sinne putkeen ja kun itse väistin A-estettä, niin vedin koiran mukan ja kielto. Grr... että sitä pitää itse olla tyhmä. No sijoitus oli kuitenkin 2. tuollakin radalla.

Olen kyllä todella tyytyväinen Noahin tekemisiin. Sillä on ihana asenne työntekoon yhdessä minun kanssa ja mun mielestä sen kanssa on todella kiva harrastaa eri juttuja. Se mitä vielä on, että sillä on hieman pitkiä kaarteita vielä, mutta on mielestäni petrannut erittäin hyvin kroppansa hallintaa. Se hahmottaa jo, että missä sen takapää on. ;D Nyt vain siis yksi virheetön rata tehtävä ykkösissä ja sen jälkeen saadaan kokeilla onneamme sitten kakkosissa. Poppy ei kisannut tänään, kun ajattelin, että säästelen sitä hieman kun eilen se meni kolme rataa. Ei ole enää mikään ihan nuori enää ja sitten se ei ehkä kuitenkaan ole parhaassa mahdollisessa lihaskunnossa vielä pentujen jälkeen, vaikka kunto on ihan ok.

Meidän lapsukaiset Enya ja Apassi (tai Aapo kuten Outi sanoi) olivat mukana Kokkolassa ja saivat ihmetellä hieman maailman menoa siellä. Miku lähti työporukan kanssa viikoksi lappiin, niin helpompi napata nuo pentuset mukaan, vaikka meillä nyt ei kovin kauaa siellä mennytkään. Ei ne ollut oikein moksiskaan vaikka ympäriltä kuului taputuksia, näkyi vieraan näköisiä koiria jne. Minulla oli Enya ja Outi sitten handlasi tuota pikkumiestä siellä. ;) Molemmat piti hyvin kontaktia ja seurautettiin pikkupätkiä ja sen sellaista puuhastelua. Yksi lapsilauma bongasi pennut Kokkolassa ja kävi niitä ihastelemassa. Tosin ne on tällä viikolla ollut sosialistettavina muutenkin. Tiistaina ennen Noahin toko treenejä oli yksi alkeistokoryhmä ja mentiin sinne vähän kuokkimaan. Puolituntia per pentu saivat olla ryhmässä. Keskiviikkona meidän kentällä oli epäviralliset agikisat, niin siellä lapsukaiset oli myös ihmettelemässä maailman menoa. Varsin cooleja pieniä flatteja näyttävät olevan. ;) Mulla on reilun viikon päästä kesäloma, niin täytyy mennä sitten varmaan noiden kanssa kävelemään vähän keskustaankin.

Että sellaista tältä viikonlopulta. Niin ja käytiin me Lottenin kanssa vähän treenailemassakin, kun ensi viikolla meillä on sitten meidän omat kokeet. Jännää...

Flattimestaruus ja luonnetesti

Nyt on aktiivinen viikonloppu taas takanapäin. Klo 3 aikaan pe-la yönä olin jo auton ratissa suuntana pohjoinen ja hyvin ennätettiin aamun ensimmäiseen lauttaan, jonka määränpäänä oli Hailuoto. Noah osallistui flattimestaruuden kisälliin ja kasvateista Nemo oli ilmoitettu. Sade oli varalla ja näin sitten tapahtui, että joku oli jäänyt ilmoittamatta pois ja Sade sitten sai starttipaikan. Aamusta heti oli näyttelyosuus. Kisällin näyttelyosuuden tuomaroi Lena Hägglund Ruotsista. Paljon oli koiria postimerkin kokoisessa kehässä. Tuomari poimi Noahin mukaan siihen ryhmään, jonka valitsi jatkoon. Aika nopsaan tuli sitten kuitenkin kättelemään meidän ulos. Velipoika Nemo sensijaan oli 5. ja sai siitä 2 pistettä, kiva! Heti kun olimme tästä suoriutuneet, niin lähdimme koepaikalle.

Alo-luokassa oli tuomarina Vesa Hietikko. Koe alkoi simppelillä ykkösmarkkerauksella fasaanilla. Sen jälkeen tuli kakkosmarkkeeraus veneestä. Ensin heitettiin oikealle puolelle sorsa ja sen jälkeen vasemmalle lokki. Lokin nouto ok. Sen jälkeen lähetys sorsalle. Noah lähti sinne, mutta jostain syystä sitten ajautui veneen väärälle puolelle. Josta itse pysäytin (kun lähti etsimään väärään suuntaan) ja käänsin oikealle. Sai sorsan talteen. Tämä kakkosmarkkeeraus osoittautui todella vaikeaksi ja mielestäni se oli kyllä alokasluokkaan turhan vaikea. Sen jälkeen siirtyminen ja vesiohjaus viistosti oikealle ja siellä oli tavi. Noah hötkyili taas veneen perään. Annon mennä sinne päin hetken matkaa ja pysäytin ja näytin oikealle ja meni sinne. Tuomari sanoi, että näytti siltä että tehtävä ei olisi koiralle ihan selvä, että mitä pitää tehdä. Juu ei tainnut ihan olla sitä, mutta se häiriöherkkyys!! Sen jälkeen jatkettiin hakuun. Pari varista oli kuivalla maalla ja heinikossa oli sitten yksi lokki ja kolme varista. Noahin haku ei ollut ihan niin tehokasta kuin olisi ollut suotavaa. Sai riistaa sieltä kuitenkin 5/6 ettei ihan huono, mutta tuhlasi aikaa juoksemalla hakuruudun ulkopuolella kaukana. Lähti hakuruutuun hyvin myös vesialueen yli suoraan kun siitä lähetin. Mutta kutsuminen väärältä alueelta pois ja varmaan muutoinkin päivän kuormitus, lähtö hyvin aikaisin vaikutti sen tekemiseen. Se mistä olin todella tyyväinen oli se, että otteet oli nyt tarpeeksi syviä. Noahilla on ollut vähän löysä suu ja helposti on ottanut varsinkin lokit vähän huolimattomasti ja sitten esim Laihian kokeessa pudotti yhden riistan siksi. Nyt oli hyvä, enkä myöskään kiirehtinyt ottamaan heti kun tuli. Myös siirtymiset oli todella hyvät. Tässä kritiikki:

Haku: Laajalla olueella työskentelevä koira, jonka työskentely voisi kuitenkin olla innokkaampaa.
Ohjattavuus: Suorittaa tehtävän. Saisi olla kuitenkin olla suoraviivaisempi suoritus.
Paikallistamiskyky: 1. Näkee ja muistaa pudotuksen. Nopea suoraviivainen nouto. 2. Näkee pudotukset. Noutaa toisena heitetyn suoraviivaisesti. Ei selvää muistikuvaa ensimmäisestä pudotuksesta. Riista saadaan ylös ohjaajan avustuksella.
Riistan käsittely: Hyvät otteet ja palautukset.
Muut ominaisuudet: Rauhallinen laukausten aikana. Seuraa hyvin ohjaajaansa siirtymäosuuksilla.
Yleisvaikutelma: Tasapainoisen oloinen koira, jolla pieniä puutteita kaikissa tehtävissä, jotka yhdessä laskevat palkintosijaa.

Tulos oli ALO-3. Sinänsä ihan hyvä ottaen huomioon lauantai päivän tulostason. Tuloksia tuli heikosti. Yksi ykkönen ja kaksi kolmosta. Loput oli nollia tai keskeytyksiä. :( Muutama koira rikkoi riistan ja muilla ei sitten haku käynnistynyt. Näin siis myös Sateen ja Nemon kohdalla. Molemmille ALO-0. Molemmilla haku tökki, ikävä kyllä. Sade tarvitsee treeniä ylipäänsä, että taas muistaa mitä mikäkin käsky tarkoittaa. ;)  Maria & Nemo tarvitsee vähän kisarutiinia, koska treeneissä Nemolla on ollut todella hyvä haku. Illalla sitten kiirehdin kotiin, koska Sinillä oli sunnuntaina luonnetesti.

Testi pidettiin Pietarsaaressa tai tarkemmin sanottuna Pietarsaaren maalaiskunnassa. Tuomareita oli Pekka Orava ja Pasi Halme. Mielestäni Sinin käytös ei tuonut varsinaisesti mitään yllätyksiä. Ei onneksi purrut tuomareitakaan, hih hih... Mutta selkeästi huomasi tuolla Sinin epäsosiaalisuuden, ei juurikaan ottanut tuomareihin kontaktia vaikka heidän kanssaan kyllä teki vetoleikkiä, mutta ei ole tosiaan mitenkään järjettömän kiinnostunut vieraista ihmisistä. Meni heidän mukaansa siinä osiossa missä kutsuttiin luokse. Mutta se ei siis ole flattimaisen innokas hössöttämään vieraille ihmisille. Velipuoleensa verrattuna arvostelussa oli erona se, että Sinillä oli enemmän puolustushalua, siinä hyökkäsi eteenpäin ja naps kuului, mutta käytös muuttui heti kun hyökkääjä muuttui ystävällisemmäksi. Arvelin itse, että Sini on myös hieman pehmeä, juurikin siitä syystä miten suhtautuu eri juttuihin. Ei yleensä jumitu mitenkään. Sini vaikuttaa välillä kovemmalta kun on, koska ei ole ohjaajaherkkä koira. Siltä oikeastaan puuttuu miellyttämisenhalu tai ei oikeastaan halua miellyttää muuta kuin itseään ja Mikua. Pimeä huone siltä vähän mielestäni epäonnistui, koska se lähti sieltä tulemaan ja näki että ovi oli raollaan ja sieltä pilkotti valoa, sinne siis. Lähti sinne tutkimaan paikkoja valoon ja minusta viis. ;D Jouduin sitä kutsumaan kunnes sitten tuli. Laukauksissa rupesi tähyilemään taivaalle, että mistä lentää tyypillinen noutaja. Sinin kritiikki:

Toimintakyky: kohtuullinen +1
Terävyys: Pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1
Puolustushalu: Kohtuullinen, hillitty +3
Taisteluhalu: Kohtuullinen +2
Hermorakenne: Hieman rauhaton +1
Tempperamentti: Vilkas +3
Kovuus: Hieman pehmeä +1
Luoksepäästävyys: Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3
Laukauspelottomuus: Laukausvarma +++

Pisteitä tuli yhteensä 172 pistettä. Sini taisi saada tämän päivän korkeimmat pisteet. Varsin hyvä mielestäni ilman mitään ylläreitä. Katsoin Sinin suorituksen vielä videolta jälkeenpäin. Innokkaasti ja häntä heiluen mentiin tehtävissä eteenpäin. Huomasi, että jutut vähän sitä kuormitti, mutta eipä paljoa, onneksi!

Tänään olen ollut itse kovin väsynyt reissun jälkeen, etten ole jaksanut sen kummemmin mitään tehdä. Käytiin kyllä kunnon metsälenkki koirien kanssa. Pennut on tänään kantaneet tokon metallikapulaa. Ne ruuan jälkeen kulkevat ruokakupit suussa (kuten meillä Teddy ja Sinikin tekevät), joten ajattelin, että koitan mitä sanovat metallikapulasta. Eipä tuokaan tuottanut mitään ongelmia. Ylpeinä kantelivat sitä. Varma ja hyvä ote siitä. Yksi uusi juttu taas opittu. Eipä sitä tiedä onko siitä sitten hyötyä joskus tulevaisuudessa kun ovat saaneet tutustua metallikapulaankin.

Enya

Apassi-poika

Vielä yksi kuva kun tuo pikkumies harjoittelee vähän seuraamista. Ollaan vähän harjoiteltu oikeaa paikkaa imuttamalla ja otettiin korkeintaan metrin pätkä ilman kättä. Ei mitään käskyjä tms. ole vielä pelissä mukana. Jätkä näyttäisi siis sopivan myös sellaiselle, joka haluaa harrastaa tokoa kun luonnostaan on noin kontaktin hakuinen. :)

Apassi seuraa pikku pätkän. :)

Pennut 3 kk

Nyt on nuo pentuset jo 3 kk ikäisiä eli eilen tuli 3 kk mittariin. Kuulumisten perusteella hyvin pyyhkii jokaisella. Täällä ipanat elää ihan tavallista pentuelämää. Leikkivät keskenään opiskelevat elämää. Mä käytän niitä aina välillä tuossa meidän lähimetsässä yksistään. Sinne kävellään narussa ja sitten saavat vähän juoksennella yksikseen. Ollaan otettu pari noutoa ulkona. Ollaan käytetty Noahin vetolelua sellaista lampaan nahkaista juttua. Tänään tein lenkin päätteeksi noudon pentudamilla. Uros haki damin muitta mutkitta hyvällä otteella ja palautti reippaasti ja sitten vaan vähän rapsuteltiin jne. Narttu otti narusta kiinni vähän miten sattuu eikä nyt ollut mitenkään erikoisen hyvä. Mutta kantoi nätisti kuitenkin. ;) Sen jälkeen sitten otettiin vähän paikalla istumista metsässä. Mitään isoja juttuja ei siis ole tekeillä. Muuten ne käy välillä isojen koirien mukana lenkillä ja uiskentelevat reippaasti.

sisko (oik.) ja sen veli

Sitten tänään kun olin matkalla lenkille kohtasin taas näyn joka sai karvat nousemaan pystyyn ja sapettamaan oikein kunnolla. Thank god, että olin liikkeellä autolla, enkä kävellen koirien kanssa tai jomman kumman pennun kanssa. Yksi kakara, joka näytti olevan max 10 v ikäine, talutti suurta mustaharmaata sakemanni urosta. Uros ei tosiaan ollut mikään pieni, vaan varmasti elopainoa oli enemmän kuin lapsella. Kaiken lisäksi tällä parilla oli taluttimena fleksi. Ne tuli melko haipakkaa tien yli. En ymmärrä millaisia vatipäitä on lapsen vanhemmat, jotka päästävät noin pientä lasta ulkoiluttamaan uros koiraa. Koira tosiaan meni vetopäällä ja häntä pystyssä. Kyllä pistää vihaksi!!! :(

Yöllä ennätän varmaan nukkumaan pari tuntia. Aamulla klo 6.30 pitäisi olla Oulunsalossa Hailuotoon menevän lautan kyydissä. Huomenna on flatimestaruus. Noah osallistuu kisälliin. Lottenin kanssa käytiin eilen vielä tekemässä vähän hakua kaislikossa ja hän tuumasi, että treenien perustella meidän pitäisi olla iskussa. Koe on aina koe, ettei koskaan tiedä mitä tuleman pitää. Rosa osallistui vuonna 2004 Flattimestaruudessa ALO-luokkaan ja sai sieltä alo-1 tuloksen ja oli näyttelyssä toinen ja oli sen vuoden Flatti-Kisälli. Illalla sitten takaisin kotiin. Teddy saa varmaan lähteä mukaan turistiksi, vaikka ei voi osallistua. Pennut ja Nartut jäävät Neean ja Mikun hoiviin kotiin. Mun työkaveri Anna varmaan käy narttuja hakemassa lenkille. Hän lenkkeilee ahkerasti ja ottaa mielellään noita mukaan lenkille. Sunnuntaina on Sinin luonnetesti. Saa nähdä miten se reagoi asioihin. Hmm... Raporttia pukkaa viikonlopun jälkeen!